Valkoinen kuolema

Istun tietokoneella, peloissani. Jokainen hetki voisi olla viimeiseni. Ystäväni on täällä myös ja hän on syy miksi elämäni on vaarassa. Se ei saata käydä järkeen näin aluksi, mutta anna minun selittää.

Kaikki alkoi aiemmin tänään, kun ystäväni tuli talooni ja paiskasi oven perässään kiinni, hengittäen raskaasti. Hänen silmänsä olivat suurina pelosta ja hän nojasi selkä seinää vasten. Kysyin häneltä mitä oli tapahtunut ja hän kertoi minulle tämän tarinan:

Hän oli elänyt tätinsä kanssa viimeisen vuoden ajan koska hänen vanhempansa olivat meksikossa. He tekivät työtä pienessä  sairaalassa pohjois-meksikossa. Edellisenä iltana, vuoteen oma mies oli kompuroinut sairaalan uloskäynnille. Hän huusi espanjaksi ja näytti olevan järkyttynyt.

He toivat miehelle tuolin ja laittoivat hänet istumaan. Hän henkäisi syvään ja kertoin tarinan huonolla englannilla. Hän väitti että hänen siskonsa oli tappanut jokin, jota hän kutsui "La Muerto Blanco". Hän toisteli kokoajan että hän oli seuraava.

Hämmentyneinä he kysyivät kuka tai mikä Muerto Blanco oli. Järkyttävä pelko hänen kasvoillaa, mies sanoi sen olevan Valkoinen kuolema. Se oli tytön sielu joka kuoli vuosia sitten. Hän kuoli oman kätensä kautta, hän sanoi, yksin ja selvittämättömänä. Hän inhosi elämäänsä niin paljon, että halusi poistaa kaikki jälkensä maailmalta. Hän palasi takaisin kuolleista kostonhimoisena henkenä, tappaen kaikki, jotka tiesivät hänen olemassaolostaan.

Hän on tyttö, muttei tyttö, mies sanoi. Hän ei ole kuollut, mutta ei oikeasti elossa. Hänellä on kylmät mustat silmät, jotka itkevät verta. Hän kävelee ilman että liikkuu senttiäkään. Hän seuraa uhrejansa kylästä toiseen, kunnes he palaavat kotiin. Sinä et koskaan oikeastaan tiedä että hän seuraa sinua, kunnes kuulet hänen koputuksensa ovellasi.

"Hän koputtaa kerran ihollesi, jota hän käyttää paikatakseen hänen omansa. Kahdesti hiuksillesi, jotka hän kiristää hampaidensa ympärille. Kolme kertaa luillesi, jotka hän muotoilee mailaksi. Neljä kertaa sydämmellesi, jonka hän repii rinnastasi. Viisi kertaa hampaillesi, jotka hän puhdistaa ja laittaa rasiaan. Kuusi kertaa silmillesi, jotka hän vetää yksitellen pois. Ja seitsemän kertaa sielullesi, jonka hän nielaisee  kokonaan."
  
" Ei väliä minne menet, Valkoinen kuolema seuraa sinua ja kuulet hänen kauhean koputuksensa ovellasi. Voit yrittää paeta häntä, mutta hän on nopeampi kuin kukaan ihminen. Jos lähdet kotoasi, kun hän koputtaa oveasi, hän seuraa sinua."

Kauhistunut mies oli varma, että se oli tappanut hänen siskonsa. Hän yritti kertoa poliiseille Valkoisesta kuolemasta, mutta he eivät kuunnelleet ja sanoivat sen olevan vain vanha legenda. Seuraavana hän yritti kertoa papille, mutta pappi välittömästi sulki ovensa miehen edestä. Pappi sanoi nähneensä Valkoisen kuoleman seuraavan miestä, eikä halunnut sekaantua asiaan.

Mies nojasi käsiinsä päätään ja sanoi, että valkoinen kuolema seuraa sinua ikuisesti ellet kerro jollekin muulle siitä, jota se alkaa seuraamaan. Sitten se iskee. Se tappaa sinut ja alkaa seuraamaan ihmistä, jolle kerroit.

Tarinan lopettamisen jälkeen mies varasti sairaalan auton pihalta ja katosi yöhön.

Ilmeisesti kaverini vanhemmat soittivat hänen tädilleen, ja kertoivat oudosta miehestä jonka olivat kohdanneet. He kysyivät tädiltä, oliko tämä kuullut Valkoisesta kuolemasta. Hän ei ollut, joten he kertoivat hänelle saman tarinan jonka mies oli heille kertonut.

Seuraavana päivänä täti sai puhelun. Se oli Meksikon poliisilta. Hänelle kerrottiin että vanhemmat oli löydetty sairaalan ulkopuolelta revittynä kappaleiksi.

Kun hän lopetti puhelun, hän soitti kaverilleni, joka oli koulussa ja kertoi järkyttävät uutiset. Kaverini itkiessä, täti sanoi ette voinut ymmärtää mitä oli tapahtunut. Hän kertoi oudosta miehestä joka oli ilmestynyt sairaalaan juuri ennen hänen vanhempiensa kuolemaa. Täti sanoi, että kaverini vanhemmille oli juuri ennen heidän kuolemaansa kerrottu tarina Valkoisesta kuolemasta.

Kun puhelu loppui, kaverini ei kyennyt ymmärtämään mitä oli tapahtunut, ja se ei tuntunut todelliselta. Kun hän meni kotiin, ovi oli avoinna. Sisällä oli verivana, joka johti keittiöön. Keittiössä oli tädin ruumis, joka oli revitty kappaleiksi.

Hän juoksi ulos talosta, läpi kaupungin, kunnes saapui minun taloni luokse. Kun hän kertoi minulle tämän tarinan, minun oli hankala uskoa sitä. Ennenkuin ehdin sanoa mitään, me molemmat seisahduimme kauhusta, kun etuovellani alkoi koputus.

Olemme tuijottaneet ovea nyt tunnin, eikä kumpikaan meistä halua avata sitä. Koputus jatkuu yhä, kasvaen kovemmaksi ja kovemmaksi. Hän ei koskaan luovuta. Hän ei koskaan lopeta. La Muerto Blanco on pysäyttämätön. Luulen että hän haluaa säikäyttää meidät, kaverini ja minut. Luulen, että hän haluaa meidän syyttävän toinen toisiamme. Ja minä syytän. Kaikki on hänen syytään. Hänen ei olisi koskaan pitänyt kertoa minulle.

Kun istun täällä, ystäväni vieressä, kuunnellen koputuksen kasvavan kovemmaksi ja kovemmaksi, toivon monia asioita. Toivon, että hän olisi tappanut ystäväni ennekuin hän ehti talolleni. Jos hän ei olisi kertonut minulle, en olisi vaarassa nyt. Toivon, etten olisi koskaan tavannutkaan häntä.

Ja olen pahoillani sinunkin puolestasi. Olen pahoillani että sain sinut lukemaan tämän tarinan. Olen pahoillani, että kertoin sinulle Valkoisesta kuolemasta. Koska nyt kun tiedät hänestä, hän tulee luoksesi seuraavana.