Kylpyamme

Siitä lähtien kun hänen vanhempansa ostivat kylpyammeen, Janey tunsi olonsa muuttuvan kun hän meni kylpyhuoneeseen. Hänen isänsä sanoi ammeen olevan vanha viktoriaaninen kylpyamme, mutta Janey epäili että hänen isänsä oli saanut sen halvalla antiikkikaupasta. Melkein kaikki mitä he omistivat oli käytettyä tavaraa. Hänen isänsä ei voinut koskaan vastustaa alennuksia.
    Jokin antiikkisessa ammeessa häiritsi häntä. Ehkä se johtui tummista, punaisen-ruskeista tahroista posliinissa. Ehkä se johtui ammeen vinoista valurautajaloista, jotka sojottivat outoihin kulmiin. Ne näyttivät valtavan hirviön tassuilta. Joskus hän kuvitteli että kylpyamme nousisi pystyyn ja kävelisi pois kylpyhuoneesta silloin kun hänen silmänsä välttäisi.

Janey oli melkein 13 vuotta vanha, mutta hänen äitinsä kohteli häntä yhä kuin lasta, kertoen hänelle milloin herätä aamulla, milloin tehdä kotitehtävät, milloin hän saisi katsoa televisiota ja milloin hänen pitäisi mennä nukkumaan.

Hänen vanhempansa vaikuttivat kinastelevan jatkuvasti kaikesta. Jopa pieninkin asia saattoi johtaa tappeluun joka kesti useita tunteja. Hän ei kyennyt muistamaan aikaa jolloin perheessä oli vallinnut rauha ja talo oli ollut hiljainen. Pitkin päivää hänen äitinsä ja isänsä olivat toistensa kurkuissa kiinni.
    Usein, yöllä, kun hänen vanhempansa huusivat ja kiljuivat, Janey laittoi tyynyn korviensa peitoksi ja itki itsensä uneen. Kaiken kaaoksen keskellä, nuoresta tytöstä tuntui usein että hän olisi menettämässä järkensä.

Lähiaikoina, hän oli alkanut epäillä mielenterveyttään yhä enemmän ja enemmän. Jokainen kerta kun hän meni kylpyhuoneeseen suihkuun tai pesemään hampaitaan, hän näki asioita silmänsä nurkasta. Takanaan hän näki peilin heijastuksesta kylpyammeen.
    Kerran, hän luuli nähneensä että vesihanasta valui verta. Mutta kun hän kääntyi katsomaan, hana oli kiinni. Toisella kerralla, hän kuvitteli nähneensä jotain pimeässä; varjoisan hahmon makaamassa ammeessa, jonka pää pilkotti ammeen kulmasta. Tietenkin hän kääntyi katsomaan sydän hakaten, mutta kylpyamme oli tyhjä.

Silloin kun hän riisuutui ja astui ammeeseen ottamaan suihkua, hänellä oli outo tunne kuin joku katselisi häntä. Hiukset hänen niskassaan nousivat pystyyn kun hän tunsi että joku tuijotti hänen alastonta vartaloaan.

Eräänä iltana kun hän oli suihkussa, hän pudotti saippuan. Kun hän kumartui alas nostamaan sitä ammeen pohjalta, hän menetti tasapainonsa ja kaatui. Yhtäkkiä hän tunsi kuin kädet olisivat ottaneet hänestä kiiinni ja pitäneet häntä veden alla.
    Pelästynyt tyttö potki ja kamppaili, lopulta päästen näkymättömästä otteesta pois. Yskien ja haukkoen happea, hän saattoi kuulla hiljaisen naurun ympäri pientä kylpyhuonetta.

Aamulla hän päätti vierailla paikallisessa antiikkikaupassa josta kylpyamme oli peräisin. Kun hän kysyi kaupan omistajalta kylpyammeesta jonka hänen isänsä oli ostanut paria päivää aijemmin, hän oli järkyttynyt tarinasta joka omistajalla oli kerrottavanaan.

Ilmeisesti, vanha kylpyamme oli peräisin Viktoriaaniselta aikakaudelta. Mies sanoi että se oli joskus kuulunut pahamaineiselle sarjamurhaajalle nimeltään George Haigh. Janeyn suu loksahti auki ja hän alkoi täristä pelosta.
    Mies sanoi että sarjamurhaaja houkutteli nuoria tyttöjä taloonsa ja valmisti heille kylvyn. Tyttöjen kylpiessä mies vakoili heitä reiän läpi jonka hän oli porannut seinään. Kun he vähiten odottivat, mies syöksyi heidän kimppuunsa ja piteli heidän päitään pinnan alla kunnes tytöt hukkuivat.

Paha murhaaja paloitteli sen jälkeen heidän ruumiinsa kirveellä ja hävitti palaset roskakoreihin. Lukuisten tyttöjen kadottua kyseisellä alueella, hän jäi vihdoin kiinni kauheista teoistaan.
    Naapuri oli tutkinut miehen roskia löytäessään ihmisen jäänteitä ja ottaen yhteyttä poliisiin. Poliisit pidättivät miehen ja määräsivät hänet oikeudenkäyntiin. Hänet todettiin syylliseksi ja teloitettiin hirttämällä.
    Janey oli järkyttynyt. Hän Tajusi että hänen täytyi saada vakuutettua vanhempansa luopumaan ammeesta ennenkuin jotain kauheaa tapahtuisi. Janey juoksi takaisin kotiinsa niin nopeaa kuin vain kykeni.

Kun hän pääsi kotiin, hän näki isänsä istumassa yksin olohuoneen sohvalla. Televisio oli kiinni ja talo oli kuoleman hiljainen.

"Missä äiti on?", Janey kysyi.
"Hän on yläkerrassa kylpemässä", isä sanoi."Menen katsomaan häntä."

Janey istui sohvalle samalla kun hänen isänsä meni yläkertaan. Talo oli niin hiljainen että se hermostutti häntä. Hän ei ollut tottunut tällaiseen hiljaisuuteen. Yhtäkkiä, hän kuuli sarjan lyhyita teräviä kolahduksia yläkerrasta, joita seurasivat hitaat askeleet jotka kulkivat katon halki portaisiin.
    Hänen isänsä ilmestyi olohuoneen ovelle. Hänen silmänsä olivat lasittuneet ja hänellä oli outo ilme kasvoillaan. Sitten, hän huomasi että isä piteli veristä kirvestä.

"Sinun äitisi on valmis", hän sanoi. "Nyt on sinun vuorosi kylpeä."