Pages

maanantai 17. joulukuuta 2012

The Bunnyman Bridge

Kertomus Bunny manista (suom. kani-mies) alkoi monia vuosia sitten. Se alkoi vuonna 1905 sen jälkeen kun useita murhia oli jo tehty. Varmistaaksesi tarinan todellisuuden, voit vierailla "Vanhan Cliftonin kirjastossa", joka sijaitsee Cliftonissa, Pohjois-Virginiassa, Yhdysvalloissa. Tarina, jonka tulette kuulemaan on täysin totta.

Syksyllä vuonna 1904, osa vangeista koottiin ja kasattiin bussiin, jotta heidät siirrettäisiin Lortoniin. He eivät olleet kerenneet ajaa kauaa, kun kuljettaja väisti jotain tiellä, menetti auton hallinnan ja bussi törmäsi puuhun.  Moni vangeista vahingoittui, mutta he onnistuivat karkaamaan bussista ja pakenivat öiseen metsään. Myöhemmin seuraavana aamuna paikallisen poliisin tutkimustyö oli alkanut. Tunnit vaihtuivat päiviksi, päivät viikoiksi, viikot kuukausiksi. Jokainen vanki löydettiin, paitsi 2 heistä, Marcus A. Wallster ja Douglas J. Grifon. Tutkimusten aikana poliisi löysi satunnaisesti kuolleitä jäniksiä puoliksi syötyinä ja teloitettuina hirveillä tavoilla. Viimeinkin he löysivät Marcuksen kuolleena Fairfaxin Juna-aseman sillalta (nykyisin tunnettu Bunny Man bridgenä).

Kädessään hänellä oli itsetehty kirves/puukko, joka oli tehty terävästä kivestä ja puusta. He eivät epäilleet mitään ja eivät välittäneet miten vanki kuoli, vain että hän oli saatu kiinni ja hänestä ei tarvinnut enää huolehtia. Heillä oli nimi Marcukselle, mutta myöhemmin he tulivat ymmärtämään että olivat nimenneet väärän miehen Bunny Maniksi. Yhä etsien Douglasta, he löysivät edelleen puoliksi syötyjä jäniksiä. Vihdoinkin he nimesivät Douglasin Bunny Maniksi.

3 kuukautta kului ja poliisi lopetti etsintänsä Huhtikuun 7. päivä, vuonna 1905. Kaikki olettivat Bunny Manin kuolleen, joten asia unohdettiin. Syyskuussa ihmiset alkoivat nähdä kuolleita jäniksiä, ja alkoivat pelätä. Halloween-yö saapui, ja ryhmä nuoria oli mennyt sillalle juomaan tai mitä tahansa heidän ikäisensä lapset tekivät 1900-luvulla.

Keskiyö tuli ja useat nuorista olivat jo lähteneet, vain kolme heistä oli edelleen sillalla. Kaikki heistä löytyivät aamulla kuolleina. Heidän kurkkunsa oli halkaistu samanlaisella kirveellä mikä oli löytynyt kuolleen vangin kädestä. Heidän rintaansa oli leikattu pitkiä ja syviä haavoja. Bunnyman oli ripustanut nuoret roikkumaan sillan reunalta narut heidän kaulojensa ympärillä.

Tämä tapahtui halloweeninä vuonna 1905. Sen jälkeen, he eivät nähneet tai kuulleet mitään murhaajasta seuraavaan vuoteen. Halloween 1906 lähestyi ja vanhemmat sekä nuoret Cliftonista muistivat yhä mitä oli tapahtunut edellisenä halloweenina sillalla. Sinä halloweenina kuusi nuorta vietti iltaansa siellä, kun yksi heistä, Adrian Hatala, pysytteli kauempana sillasta toivoen, että jos jotain tapahtuisi hänellä olisi aikaa paeta.




Hän näki jonkun kävelevän taskulampun kanssa kiskoilla ennen keskiyötä, joka pysähtyi sillan yläpuolen keskikohdalle ja pian hän oli sillan alla. Adrian kuuli tappelun ääniä ja kauhistuneita huutoja sillan alta jotka kestivät vain pari sekuntia. Hän katsoi kauhistuneena kun ruumiit ripustettiin roikkumaan sillan reunalta, aivankuin edellisenä vuonna. Kauhistuneena hän juoksi kotiin, ei kertonut kenellekään mitä näki, vain sanoi sanoja jotka yhdistettiin tarinaksi. Kukaan ei ymmärtänyt tarinaa eikä uskonut sitä. He syyttivät tyttöä murhista ja hänet suljettiin Lortonin vankilaan.


1913 vuonna, 9 nuorta murhattiin. Halloween-ilta jälleen. Adrian oli yhä vankilassa. Hänet vapautettiin, mutta oli liian myöhäistä. Hän oli jo menettänyt järkensä. Vaikka hänet vapautettiin, hän oli liian sekaisin jatkaakseen normaalia elämää, joten hän vietti elämänsä vankimielisairaalassa kunnes lopulta kuoli vuonna 1953 shokkiin. Kukaan ei tiennyt mikä järkytti häntä niin, mutta ilmeisesti hän kuoli nukkuessaan, mahdollisesti uneksien halloween-yöstä. Ehkä Bunny Man oli viimeinkin napannut hänet.

Lisää murhia tapahtui, vaikkakin 1913 vuonna tapahtuneiden jälkeen suurin osa ihmisistä ysyi kaukana sillasta Halloween-yönä. 1943 vuoden halloweenina kuusi nuorta murhattiin. Tutkinnat aloitettiin, mutta kuten tavallista, mitään ei löydetty.

Vuonna 1976 sama tilanne toistui, tällä kertaa vain kolme ihmistä murhattiin. Eräs tapaus sattui vuonna 1987. Janet Charletier nautti illastaan kavereidensa kanssa. Halloween-ilta oli vihdoin koittanut ja he viettivät iltaa ajellen autolla ja varastellen karkkia lapsilta. He asettuivat illalla kello 11 aikoihin sillan alle, odottaen keskiyön saampumista. He eivät uskoneet myyttiin joten he päättivät nähdä itse mitä tapahtuisi ja Janet oli tiettävästi ainut nuori joka on koskaan Bunny Manin hyökkäyksestä selvinnyt. He odottivat melkein tunnin. Oli melkein keskiyö, Janet alkoi olla peloissaan. He kaikki tekivät kepposia toisilleen, hyppien puskista ja kiljuen. Keskiyö tuoli, ja Janet käveli sillan alla kun valot sillan katossa tulivat yhtäkkiä todella kirkkaiksi. Ilmeisesti hän tuni jonkun yhtäkkiä viiltävän rintaansa muttei nähnyt ketään. Hän onnistuu tulemaan pois sillan alta. Kauhuissaan hänet kaataa roikkuva ruumis ja hän kaatuu ja menettää tajunsa. Kun hän herää, hän huomaa vuotneensa melko pahasti verta. Hän oli onnekas että viillot hänet rinnassaan eivät olleet syviä. Hän lähti eikä koskaan palannut sillalle takaisin. Hän on istunut terassinsa tuolissa kiikkuen ja tuijottaen suoraan sillalle päin, joka näkyy hänen taloltaan.

Siitä lähtien tarina on pysynyt muuttumattomana ja paikka on pysynyt samana. Halloween-yönä, voit löytää nuoria sillan ympärillä polttaen ja juoden, mutta paria minuuttia ennen keskiyötä kaikki lähtevät. Näin on käynyt useina vuosina. Sanotaan, että sillan reunassa on näkyvissä kuluma-jälkiä, jotka roikkuvat ruumiit ovat tehneet.

15 kommenttia:

  1. Jotenki houkuttelevaa mennä tonne, mutta vähän liia kaukana :D

    VastaaPoista
  2. En ole varma lukiko se tuolla jossain, mutta: Missä tämä kyseinen paikka on? Maa? Kaupunki? Ja onko tuo vuosi 1987 viimeinen kerta kun joku tapettiin...? Itse olen aika... Miten sen nyt sanoisi... Kauhuissani näiden blogi kirjoitusten vuoksi. Ymmärrän toki, etteivät kaikki varmasti edes ole totta ja saisin päättää itse, luenko vai enkö... Jostain syystä en vain osaa lopettaa, vaikka olen jo ihan kauhuissani... :/ (Olen lukenut n. 10-15 postausta) Haluaisin itse kokea kaikki näissä postauksissa ja kommenteissa olevat asiat. Esim. Tämä silta juttu... Haluaisin itse olla siellä sillan alla sinä yönä ja odottaa tappajaa... Haluaisin tietää miltä tuntuu kun hän viiltää rintaan viiltoja... En todellakaan tiedä onko tämä edes normaalia! Haluan kokea kaiken, kivun, kauhun... kuoleman... Mutta haluan silti pysyä hengissä... Olenko jotenkin kummallinen vai ajatteleeko joku muukin näin? Kiitos jos saan vastauksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäki aattelen tosi usein tol taval.

      Poista
    2. Samoin, ja olen vasta alakoulussa! :D
      Haluisin kokeilla spiritismiä mutten haluis et mulle kävis mitään. Kaikki johtuu UTELIAISUUDESTA. ;D

      Poista
    3. Juuri tuota varten ihmisen mielessä on sellainen kuin mielikuvitus.
      Jos sinulla on tarpeeksi vilkas mielikuvitus sinulle riittää pelkkä tarinan lukeminen ja olet jo kokenut kaiken.
      Nimi merkillä: Äskettäin rintakehän alueella tuntui viilto.

      Poista
  3. Hetkonen,eikö tuossa alussa sanottu että vankeja siirrettiin vuonna 1931 ja sitten yhtäkkiä Bunnyman tappoi ihmisiä vuonna 1905?

    VastaaPoista
  4. Olet tainnut suomentaa tarinan väärin. Asylum ei ole paikka, vaan se tarkoittaa mielisairaalaa. Tekstissä olisi siis pitänyt lukea: hän vietti loppuelämänsä mielisairaalassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kyseessä on vankimielisairaala siis. Kiitos huomautuksesta!

      Poista
  5. Tuli vaan mieleen, että tietääkö kukaan milloin tämä kyseinen herra Douglas J. Grifon olisi syntynyt? Koska minä kun laskeskelin, että nämä tämän tarinan kuolemat tapahtuivat 83 vuoden ajalla, että miten vanha herra oli vankilasta lähdettyään ja kuolemien alettua? Jos hän oli joku kaksikymppinen, niin viimeiset tapot hän olisi tehnyt satavuotiaana. Olisiko tuo silloin edes mahdollista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän se välttämättä ollut sama henkilö.
      Jospa tää on jonkinlainen perintö systeemi.
      Alkuperänen murhaaja säästää yhden uhrin ja siitä sulle sitten seuraavan sukupolven kani-mies.

      Poista
  6. O mko tuo tarina siis oikeasti totta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarina on totta mutta siitä ei ole varmuutta että oliko "kanimies" osan murhien takana

      Poista
  7. Hyi vittu...D: Tuli kylmät väreet........

    VastaaPoista