maanantai 22. heinäkuuta 2013

Kerro minulle reitti


Yhtenä pimeänä iltana, 15-vuotias tyttö nimeltään Lydia oli kävelemässä kotiin ystävänsä luolta. Hän päätti oikaista ja kääntyi kapealle kadulle. Hän jatkoi kävelemistä ja kohottaessaan katseensa hän hätkähti nähdessään vanhan miehen seisomassa keskellä katua. Kun hän pysähtyi, vanha mies kääntyi häntä kohden ja sanoi karhealla äänellä "Kerro minulle reitti!"
     Hänen kasvonsa olivat ällöttävät, iho oli arpien ja rupien peittämä ja hänen silmänsä pullottivat melkein ulkona silmäkuopista. Lydia oli peloissaan. Hän oli yksin pimeällä kadulla oudon miehen kanssa. Hänen sydämensä alkoi hakkaamamaan ja häneltä kesti hetki saada hengityksensä tasautumaan.

"Kerro minulle reitti!", mies vaati.
Minne olet menossa?", Lydia kysyi hermostuneena.

Kun vanha mies kertoi hänelle osoitteen jota hän etsi, kylmä väre kulki Lydian kehon lävitse. Se oli hänen talonsa osoite.

"En tiedä missä se on", hän vastasi lyhyesti ja juoksi miehen ohitse. Katsoessaan taakseen hän pystyi näkemään miehen seisomassa kadulla, katsoen hänen peräänsä.

Lydia oli niin järkyttynyt tilanteesta ettei pystynyt lopettamaan juoksemista ennenkuin pääsi kotiinsa. Hengittäen helpottuneena, hän otti avaimensa taskusta. Hän katsoi kadun molempiin suuntiin varmistaakseen, ettei vanha mies ollut seurannut häntä. Katu oli tyhjä.

Hän käänsi avainta lukossa ja avasi oven.

Hänen talonsa sisällä pimeydessä, käheä ääni sanoi "Kerro minulle reitti!"


3 kommenttia:

  1. Uu :D aina kun tulen mun kaverilta nii on ihan sairaan pimeää xc kos vain tulisi toi tyyppi vastaan nii olisin täysin servattu :P

    VastaaPoista
  2. Tosi karmiva mut hyvä

    VastaaPoista