Silver Run

Silver Run on nykyisin aavekaupunki, mutta voit yhä nähdä vanhan tunnelin ja hylätyt talot. 100 vuotta sitten junat kulkivat läpi Silver Runin tunnin välein.

Eräänä myöhäisenä elokuisena iltana, juna oli menossa kohti Silver Runin tunnelia, kun kuljettaja huomasi nuoren naisen seisomassa keskellä kiskoja. Hän veti pilliä varoittaakseen naista, mutta nainen vain kääntyi ja tuijotti häntä. Naisella oli mustat hiukset, valkoinen iho ja hänellä oli yllään valkea mekko. Sillä hetkellä kun kuljettaja luuli että juna törmää naiseen, hän näki kun nainen kohosi korkealle ilmaan ja katosi yöhön.
    Kuljettaja pysäytti junan ja meni ulkopuolelle tutkimaan asiaa. Hän ei löytänyt jälkeäkään mysteerisestä naisesta. Hän ajatteli juoneensa liikaa kahvia ja olleensa liian väsynyt. Kuljettaja karkotti tämän oudon tapahtuman mielestään ja jatkoi matkaansa.

Mutta nuoren naisen kummitus teki useita uusia ilmestymisiä tunnelissa seuraavien viikkojen aikana. Jokaisena kertana juna pysähtyi ja hahmo lensi ylöspäin kadoten.

Kuljettajan puhuttua rautateiden henkilöstön kanssa, hän yllättyi kun kuuli että hahmo oli ilmestynyt rautatien henkilöstöllekin vuosien saatossa. Eräs kuljettaja nimeltään O'Flannery ei ollut kohdannut vielä Silver Runin kummitusta. Itseasiassa, hän sanoi ettei ollut koskaan elämässään nähnyt kummitusta ja väitti ettei usko niihin, kutsuen muita miehiä valehtelijoiksi ja typeryksiksi. Hän vannoi ettei mikään kummitus tulisi pysäyttämään hänen junaansa, vaan hän ajaisi tytön yli.

Noin kaksi viikkoa keskustelun jälkeen, O'Flanneryn juna oli lähestymässä Silver Runin tunnelia, kun hän huomasi liikettä kiskoilla.Ylättyksekseen hän huomasi että siellä seisoi nuori tyttö. Tyttö ei tehnyt elettäkään liikkuakseen. Hänen mieleensä muistui toisten kertomukset aavetytöstä.
    O'Flannery oli shokissa mutta jatkoi matkaansa pysäkeiden läpi. Kun hän oli lopettamassa töitään, hän tapasi muita kuljettajia ja kersui sillä että oli ajanut Silver Runin kummituksen päältä.
    Muilla kuljettajilla oli outo tarina kerrottavanaan. Ilmeisesti sinä samaisena iltana juna-asema vastaanotti useita puheiluita ihmisiltä jotka olivat nähneet junan menevän ohi. He väittivät että junan edessä oli seissyt aaveimaisen kalpea nainen ja kun juna oli ajanut tämän yli, nainen oli kiljunut hirvittävästi.

Jos paikallisten puheet Silver Runissa pitävät paikkaansa, kummitus on nainen joka jäi junan alle raiteilla. Ilmeisesti aatelismaisesti pukeutunut nainen oli menossa Parkersburgiin tapaamaan aviomiestään, muttei koskaan saapunut. Uuvuttavien etsintöjen jälkeen naisen ruumista ei löydetty. Kukaan ei tiedä mitä hänelle tapahtui. Jotkut sanovat että hän putosi junasta ja kuoli sitten, jotkut taas sanovat että hänet murhattiin ja hänen ruumiinsa heitettiin junasta.

Vuosien jälkeen, kun osa Silver Runin tunnelista purettiin, työntekijät löysivät naisen luurangon ja tiesivät välittömästi että se kuului naiselle koska sillä oli yllään valkoinen morsiusmekko. Vaikka jäänteitä ei koskaan tunnistettu, ne haudattiin vanhalle hautausmaalle Silver Runin tunnelin lähelle. Hänen hautajaisiensa jälkeen Silver Runin kummitusta ei enää koskaan nähty.