Pages

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Krampus - Joulun paholainen

Krampus on puoleksi vuohi ja puoleksi demoni; hirviö joka kirjaimellisesti piiskaa ihmiset olemaan kilttejä, eikä ilkeitä.

Krampuksen nimi tulee saksalaisesta sanasta krampen (=koura). Muinaisnorjan mytologiassa sen sanotaan olevan Helin poika. Hel on Helheimin eli kuolleiden valtakunnan hallitsija. Krampuksen piirteet ovat erittäin samankaltaisia kreikkalaiseen mytologiaan kuuluvien olentojen, esimerkiksi satyyreiden ja faunien kanssa.

Krampuksen legenda on osa vuosisatoja vanhasta saksalaisesta jouluperinteestä, jossa joulun juhliminen alkaa joulukuun alussa.

Krampus luotiin ystävällisen ja tunnetun joulupukin vastakappaleeksi. Samalla kun joulupukki palkitsi lapsien kiltin käytöksen makeisilla ja lahjoilla, Krampus pahoinpiteli ilekitä lapsia ja vei ne mukanaan omaan luolaansa.

Kansanperinteen mukaan Krampus oletettavasti ilmaantuu kaupunkeihin joulukuun kuudennetta päivää edeltävänä yönä, joka tunnetaan nimellä Krampusnacht eli toisin sanoen Krampuksen yö. Joulukuun kuudes päivä sattuu olemaan useissa Euroopan maissa Pyhän Nikolauksen päivä, jolloin lapset saavat lahjansa. Saksalaisittan Nikolaustagina tunnettuna päivänä lapset katsovat oven ulkopuolelle nähdäkseen, sisältääkö heidän aiemmin ulos jättämänsä kenkä lahjoja (palkintona hyvästä käytöksestä) vai vitsan (huono käyttäytyminen).

Krampukseen liittyvä perinne on saanut nykyaikaisemman version esimerkiksi Itävallassa, Saksassa, Unkarissa ja Tsekissä. Siinä paholaisiksi pukeutuneet miehet valtaavat kadut Krampuslaufina; juhlana, jolloin ihmisille ilkeillään "paholaisten" toimesta.

Krampus tekee jälleen paluuta ja kiitos siitä kuuluu osittain ihmisten halulle löytää tapoja juhlistaa joulunaikaa epäperinteisin tavoin. National Geographic on jopa julkaissut Saksassa kirjan tästä kyseisestä hirviöstä. Tänä vuonna Krampuksesta ilmestyi myös kaksi elokuvaa; Krampus - The Reckoning ja Krampus.

Vaikuttaa siltä, että joulupukilla on kilpailija.

Loppuun vielä video Krampuslaufin juhlinnasta:


eng. ©

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Five Nights At Freddy's



SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA.

Five Nights At Freddy's on peli, jota on kutsuttu vuoden pelottavimmaksi peliksi ja joka nostanut omat myyntilukunsa taivaisiin. Sen suuresta suosiosta huolimatta on ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tai tiedä juuri mitään pelistä tai sen juonesta.

Millainen peli FNAF sitten on? Pelissä sinä olet paikallisen pizzerian yövartija. Taivoitteenasi on pysyä hengissä aamuun asti ja selvitä viisi peräkkäistä yötä, josta pelin nimikin kertoo.

Pizzeriassa öisin työskentelevä vartija voi kuulostaa oudolta. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään tavallinen pizzeria, kuten arvata saattaa. Pizzeriassa on päivisin neljä robottia, jotka viihdyttävät lapsia; Freddy Fazbear, Bonnie the Bunny, Chica the Chicken, ja Foxy the Pirate.

Sen sijaan että robotit suljettaisiin yön ajaksi, niiden annetaan vaellella tyhjässä rakennuksessa. Miksi? Pizzerian johtohenkilöiden mukaan kyseisten robottien täytyy antaa liikkua jatkuvasti, jotta ne pysyisivät toiminnassa. Ennen robotit saivat vaellella vapaana myös päiväsaikaan, mutta myös nimellä "Bite of ´87" tunnetun pizzeriassa tapahtuneen tapaturman jälkeen näin ei enää ole.

Bite of '87 sattui vuonna 1987 ja siitä mainittiin ensimmäisessä pelissä. Tapaturman yksityiskohtia ei mainittu, eikä tilanteeseen osallisten robottien nimiä kerrottu, mutta ilmeisesti uhrin aivolohkon etuosa sai vakavia vammoja robotin puraisun takia. Tapaturman johdosta ravintolan maine kärsi ja liiketoiminta huononi. Pizzerian johto päätti muunnella robottien ohjelmointia siten, että ne pystyivät liikkumaan vapaina vain yöaikaan.

Robottien vaeltelu taas ennustaa pahaa, varsinkin jos olet kyseisen paikan yövartijana. Koska robotit liikkuvat rakennuksessa, ne saattavat joskus vaeltaa toimistoosi. Ne eivät odota näkevänsä ihmisiä yöaikaan, joten kun näin tapahtuu, ne ajattelevat että sinullakin pitäisi olla robottiasu ylläsi. Tämä taas johtaa siihen, että robotit hyökkäävät milloin mistäkin suunnasta ja yrittävät tunkea sinut tyhjään robottiasuun. Ongelma tällaisessa tilanteessa on se, että asut ovat täynnä jousia, koneistoja ja muita mekanismeja, joten ne voivat tappaa ja yleensä aina tappavatkin ihmset jotka yritetään tunkea niiden sisälle. Sinun täytyy selvitä yksin rakennuksessa, ainoana apunasi "Phone Guy" eli mies joka puhuu kanssasi puhelimessa silloin tällöin ja ohjeistaa sinua.

Ensimmäinen peli paljastaa Five Nights at Freddy's -pelin tarinan, joka jatkuu läpi seuraavien pelien. Öiden aikana pelaaja saa lukea neljä artikkelia, jotka kertovat Freddy Fazbearin pizzerian tapahtumista. Niistä käy ilmi että mies, joka oli pukeutunut yhdeksi pizzerian maskoteista murhasi lapsia houkuttelemalla nämä ensin pizzerian takahuoneeseen.

Pian näiden tapahtumien tultua päivänvaloon, pizzerian työntekijät alkoivat huomaamaan, että pizzerian robottien suiden ympärillä oli verta ja kuolaa ja niitä ympäröi outo löyhkä. Tämä johti siihen uskomukseen, että murhaaja tunki lasten ruumiita eri robottien sisään.


sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Mount Everestin ruumiit


Yli 200 ihmistä on kuollut aikojen saatossa yrittäessään kiivetä maailman korkeimmalle vuorelle Mount Everestille. Vuoristo on vaikeakulkuista, joten kuolema voi koittaa milloin vain. Suuri riski on etenkin kuiluihin tippumiseen, hapen loppumiseen ja putoilevien lohkareiden alle jäämiseen. Näistä seikoista huolimatta, useat vuorikiipeilijät - sekä kokeneet että amatöörit - lähtevät kokeilemaan onneaan vuorelle kiipeämisessä. Mount Everestillä on Death Zoneksi nimitetty laaja alue, jossa lisähappi on pakollista. Siellä ilma on niin ohutta, että ihmisen ruumis tarvitsee enemmän happea kuin ilmasta on mahdollista saada kerralla. Kun kiipeilijä saapuu Death Zonelle, hänellä on 2-3 päivää aikaa päästä huipulle, joka on helpommin sanottu kuin tehty, sillä kiipeilijältä saattaa kestää jopa 12 tuntia yhden ja puolen kilometrin matkaan hapen vähyyden takia.

Kaikkia ruumiita ei voida kuljettaa pois olosuhteiden takia, joten ne jäävät paikoilleen. Vanhimmat ruumiit ovat ansainneet lempinimensä vuorikiipeilijöiden keskuudessa ja ovat ikäänkuin reitin merkkeinä vuorella liikkujille.


Green Boots 
Green Boots on intialaiselle kiipeilijälle annettu lempinimi, joka kuoli vuonna 1996. Hänen oikean nimensä uskotaan olevan Tsewang Paljor ja hänen ruumiinsa on lähellä luolaa, jonka kaikki vuoren hupuille kiipeävät ohittavat. Green Boots on nykyisin välietappina, jota vuorikiipeilijät käyttävät arvioidakseen, kuinka lähellä he ovat vuoren huippua. Green Boots kuoli eksyttyään ryhmästään. Hän havaitsi vuoren ulkoneman, jonka ajatteli olevan hyvä suoja. Hän istui siellä kylmissään siihen asti että kuoli.


David Sharp
Vuonna 2006, englantilainen kiipeilijä nimeltä David Sharp liittyi Green Bootsin seuraan. Hän pysähtyi samaisen luolan kohdalle levätäkseen. Sharpin ruumis jäätyi ja jähmettyi paikalleen, mutta hän oli yhä elossa kykenemättä liikuttamaan itseään. Kun hän istui jäätymässä kuoliaaksi, yli 40 kiipeilijää ohitti ulkoneman. Monet saattoivat ajatella, että Sharp oli jo kuollut Green Boots. Lopulta eräät kiipeilijät kuulivat vaimeita ääniä ja tajusivat, että hän on yhä hengissä. He antoivat Sharpille lisähappea ja yrittivät saada häntä seisomaan, mutta oli kuitenkin liian myöhäistä.


Francys ja Sergei Arsentiev
Francys Arsentiev oli ensimmäinen amerikkalainen nainen, joka saavutti Everestin vuorenhuipun ilman pullotetun hapen käyttöä vuonna 1998. Vuorikiipeilijät eivät kuitenkaan pidä tätä onnistuneena kiipeämisenä, sillä hän ei selvinnyt matkasta huipulta alas hengissä. Seuratessaan reittiä alas, hänen kanssaan kiivennyt hänen Sergei, Francysin aviomies, huomasi että Francys ei seurannut häntä. Vaaroista huolimatta hän päätti kääntyä takaisin löytääkseen vaimonsa. Matkallaan hän kohtasi ryhmän uzbekistanilaisia kiipeilijöitä, jotka kertoivat yrittäneensä auttaa Francystä, mutta heidän oli täytynyt jatkaa matkaa ilman tätä, koska heidän lisähappensa oli lopussa. Seuraavana päivänä kaksi kiipeilijää löysivät Francysen, joka oli yhä elossa mutta liian huonossa kunnossa siihen, että häntä olisi voitu siirtää. Hänen aviomiehensä jääkirves ja köysi löytyivät lähettyviltä, mutta miestä itseään ei näkynyt missään. Francys kuoli sinne, minne kaksi kiipeilijää hänet jättivät. Eräät kiipeilijät selvittivät hänen aviomiehensä kohtalon vuosi myöhemmin, jolloin he löysivät tämän ruumiin läheltä Francysen ruumista. Sergei oli ilmeisesti löytänyt vaimonsa, mutta tippunut kuolemaansa alas vuoren rinteeltä yrittäessään päästä vaimonsa luo.

Dokumentti Everestistä
Vuosi 2006 oli yksi eniten kuolonuhreja vaatinut vuosi Everestin historiassa. Monet kiipeilijät yrittivät hyötyä poikkeuksellisen hyvästä säästä ja päästä huipulle. Heidän joukossaan oli Lincoln Hall, kokenut vuorikiipeilijä joka oli epäonnistunut yrityksessään 22-vuotta aikaisemmin. Tälläkertaa Hall pääsi huipulle asti, mutta pian sen jälkeen alkoi käyttäytyä oudosti ja lyyhistyi maahan. Hänen ajateltiin kuolleen, joten hänen perheelleen ilmoitettiin kuolemasta ja uutisissa kerrottiin Hallin kohtalosta. Myöhemmin tuona kyseisenä iltana jotain tapahtui, jota edes asiantuntijat eivät kykene selittämään. Hall löydettiin elossa istumassa vuorenrinteellä. Miracle on Everest on Lincoln Hallin selviytymiskertomus.


eng. ©