James Hustonin uudelleensyntyminen

Reinkarnaatio eli jälleensyntyminen tai uudelleensyntyminen on nimensä mukaisesti elävän olennon syntyminen kuoleman jälkeen uuteen ruumiiseen. Useissa itämaisissa uskonnoissa reinkarnaatio on olennainen osa uskontoa, mutta myös monet muut uskovat siihen.

Vuosien saatossa esille on tullut hämmästyttävä määrä ihmisiä vauvasta vaariin, joiden uskotaan eläneen jo kerran aikaisemmin. Tässä on James Leiningerin tarina.

James Leininger

Yhdysvalloissa asuvan Leiningerin perheen kuopus, James Leininger, oli vain 2,5-vuotias kun hän alkoi kertomaan vanhemmilleen häntä vaivaavista erittäin yksityiskohtaisista unista ja mielessään pyörivistä vieraista muistoista, jotka kaikki liittyivät mieheen, Pennsylvanian osavaltiossa asuneeseen Luutnantti James McCready Hustoniin. Vanhemmat, Andrea ja Bruce, olivat ihmeissään pojan puheista ja asioista, joita hän yhtäkkiä tiesi. He pyysivät poikaa kertomaan lisää tästä mystisestä miehestä. 

Poika tokaisi, että hän oli itseasiassa ollut kyseinen mies ja taistellut toisessa maailmansodassa lentäjänä. Hän myös mainitsi, että oli kuollut yli 50 vuotta sitten Iwo Jiman taistelussa vuonna 1945. Hän myös mainitsi lentäneensä tuolloin konetta nimeltä Corsair, joka oli lähtenyt Natoma-nimisen laivan kannelta lentoon.

Vanhemmat olivat ymmärrettävästi hämillään ja ihmeissään pojan tarinoista. Andrean äiti oli ollut ensimmäinen, joka oli tuonut vanhempien keskusteluihin mukaan uudelleensyntymisen. Jamesin isä Bruce ajatteli pojan puhuvan omiaan ja vannotti, ettei uudelleensyntyminen ollut mahdollista. 

Pian pikku-James alkoi kertomaan lentämisestä ja lentokoneista todella ammattitaitoisesti. Muistathan, kyseessä on 2,5-vuotias lapsi. Hän halusi leikkiä vain lentokone-leluilla ja osasi nimetä lentokoneiden malleja vain katsomalla niitä. Vanhemmat olivat varmoja, ettei James ollut aikaisemmin kuullut missään kertomiansa tarinoita, saatika tiennyt kummoisemmin lentämisestä. Kerran perhe oli ollut vierailemassa ilmailumuseossa ja James oli teeskennellyt tekevänsä eräälle koneista lento-tarkastusta - oikeaoppisesti.

James kertoi näkevänsä toistuvia painajaisia tilanteesta, jossa japanilaiset sotilaslentäjät ampuvat hänet alas. Andrea kertoi, kuinka James saattoi kiljua herätessään painajaisistaan "Lento-onnettomuus, tulessa, pikkumies ei pääse ulos, apua." Jamesilla oli tapana viitata lentäjä-Jamesiin pikkumies-sanalla. Hän myös potki jaloillaan sekä osoitti kattoa. Eräs toinen outo tapahtuma muistui äidin mieleen. Hän kertoi, kuinka oli ollut ostoksilla poikansa kanssa ja ostanut lentokone-lelun. Andrea oli todennut "Katso, tämän lentokoneen pohjassa on pommi." Jamesin ilmekkään ei ollut värähtänyt kun tämä oli vastasi "Ei se ole pommi, se on pudotussäiliö." Myöhemmin James oli selittänyt tarkasti äidilleen, mikä pudotussäiliö oli. Eräänä päivänä Andrea oli kokannut ensimmäistä kertaa lihamureketta Jamesille. James oli sanonut "Lihamureketta, söin tätä viimeksi Natomalla." 

Jamesin isä alkoi selvittämään pojan kertomuksen taustoja. Hänen tarkoituksenaan oli todistaa, että pojan puheissa ei ollut mitään perää. Toisin kuitenkin kävi. Selvisi, että Iwo Jiman taistelussa oli toden totta ollut laiva nimeltä Natoma Bay. Eikä tässä vielä kaikki; sodassa oli tosiaankin taistellut lentäjä nimeltä James Huston, jonka lentokoneen japanilaiset lentäjät olivat pudottaneet marraskuun 3. päivä, vuonna 1945. James oli aikaisemmin kertonut, että japanilaiset olivat ampuneet hänen koneensa moottoria, jolloin lentokone oli tippunut veteen ja hän oli kuollut. Juuri näin oli käynyt James Hustonille. Tuli myös ilmi, että ainoa Iwo Jiman taistelussa kuollut lentäjä oli ollut nimeltään James Huston. Nämä tiedot riittivät vakuuttamaan Leiningerin perheen.

Isä selvitti, että Hustonilla oli elossa oleva sisko, 87-vuotias Anne Barron. Barroniin saatiin yhteys ja hän suostui kuuntelemaan pikku-Jamesin uskomattoman tarinan. Barron uskoi poikaa välittömästi ja totesi "Hän tietää todella paljon, jostain syystä hän tietää, mitä tuolloin tapahtui." Hustonin serkku, 74-vuotias Bob totesi; "Minusta tämä on uskomatonta, pojan kertomat tapahtumat ovat juuri ne samat, jotka kerrottiin James Hustonin isälle ja minun äidilleni tämän kuoleman jälkeen. Tämä poika ei olisi voinut olla mitenkään tietoinen niistä asioista."

Vuonna 2004, Jamesin isä vei tuolloin 6-vuotiaan pojan keskustelemaan Natomassa palvelleiden veteraanien kanssa. James kykeni tunnistamaan yhden entisistä ystävistään, Jack Larsernin, 60-vuoden takaa. Larsen oli lentänyt James Hustonin rinnalla, kun japanilaiset olivat alkaneet tulittamaan. James oli todennut; "He ovat niin vanhoja jo."

Eräänä päinä James oli ollut haravoimassa lehtiä isänsä kanssa ja isä oli kertonut kuinka iloinen hän on siitä, että James oli hänen poikansa. James oli vastannut; "Juuri siksi valitsin sinut; tiesin, että olisit hyvä isä. Kun löysin sinut ja äidin, tiesin, että olisitte hyviä minulle." Isä kysyi, "Mistä?" James kertoi; "Hawaiilta. Löysin teidät suuresta pinkistä hotellista ja istuitte rannalla syömässä iltapalaa."

Isä, Bruce, kertoi, että vuonna 1977 hän oli vaimonsa kanssa toden totta mennyt Hawaiille ja yöpynyt väriltään pinkissä Royal Hawaii-hotellissa Waikiki-rannalla. Viimeisenä iltana he olivat syöneet rannalla iltapalaa. Viisi viikkoa myöhemmin, Andrea oli alkanut odottamaan Jamesia.

James Leiningerin vanhemmat päätyivät kirjoittamaan pojan kertomuksista kirjan, Soul Survivor.

James on nykyisin jo aikuinen. Hän kertoo, ettei enää näe painajaisia entisestä elämästään, mutta ajattelee James Hustonia toisinaan.

Kansan Temppelin joukkomurha

SISÄLTÄÄ KUVIA JOTKA SAATTAVAT JÄRKYTTÄÄ

Jim Jones ©

Jim Jones perusti Kansan Temppeli-nimisen (eng. People's Temple) lahkon vuonna 1956. Hänellä oli selkeä näkemys kommunistisesta yhteisöstä, jossa kaikki ihmiset rotuun tai ikään katsomatta kykenisivät elämään harmoniassa ja työskentelemään yhteisen hyvän eteen. Jones koki myös olevansa sosialistisen aatteen ja kristinuskon sanansaattaja. Hänen ajatuksensa olivat ihailtavia, mutta hänen kuorensa alle kätkeytyi kuitenkin jotain synkkää. Jonesin lapsuuden ystävä Chuck Wilmore kuvaili vuonna 2006 ilmestyneessä dokumentissa Kuoleman Temppeli, Jonesin olleen outo lapsi. Wilmore paljasti, että "Hän oli koukussa uskontoon ja kuolemaan. Ystäväni kertoi minulle, että hän oli nähnyt Jimmyn tappaneen kissan puukolla.". Kirjassa The Road to Jonestown  kuvaillaan myös, kuinka Jones oli jo varhaisesta iästä saakkaa kiinnostunut muun muassa Adolf Hitleristä.

Jones oli naimisissa ja vaimonsa kanssa he adoptoivat useita lapsia

Lahko perustettiin alunperin Indianan Indianapolisiin. Jos jotain positiivista Kansan Temppelistä pitäisi löytää on se, että se suvaitsi kaiken väriset ihmiset jäsenikseen. Tuolloin nimittäin Yhdysvalloissa rotuerottelu oli näkyvä osa jokapäiväistä elämää. Lahkon tukikohta säilyi Indianassa vuoteen 1966. Tuolloin lahko siirtyi Kaliforniaan, Redwood Valleyhyn. Jonesin päämäärä ulottui kuitenkin Yhdysvaltojen ulkopuolelle; hän toivoi, että lahko toimisi kaukana Yhdysvaltojen hallituksen vaikutusalueelta ja hän saisi täydellisen määräysvallan omaan lahkoonsa.

Vuonna 1973 Jones löysi vihdoin lahkon käyttöön täydellisen ja etäisen paikan Etelä-Amerikasta, Guyanasta. Hän ei aikaillut kauaa, vaan osti maata Guyanan hallitukselta keskeltä viidakkoa. Rakennuksiin tarvittiin paljon rakennustarpeita ja niiden kuljettaminen keskelle viidakkoa oli hankalaa. Tämän takia alueen rakennusprojektit venyivät pitkiksi. Alueesta alettiin puhumaan nimellä "Jonestown" perustajansa nimen mukaan. Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa Jonesin lahko levisi San Franciscoon Ja Los Angelesiin.

Vuonna 1977, vain noin 50 ihmistä asui vakituisesti alueella. Edes Jones itse ei ollut vielä muuttanut sinne, vaan asui edelleen Kaliforniassa. Jones kuitenkin muutti suhteellisen nopeasti Guyanaan kun hänen korviinsa kantautui tieto siitä, että erääseen yhdysvaltalaislehteen olisi ilmestymässä paljastusartikkeli hänestä, jota varten oli haastateltu lahkon entisiä jäseniä. Artikkelissa huhun mukaan paljastettaisiin myös lahkon rahallisia epäselvyyksiä. "Sattumoisin" päivää ennen artikkelin julkaisua Jones perheineen lensi usean sadan muun lahkon jäsenen kanssa Guyanaan aikomuksenaan muuttaa Jonestowniin vihdoinkin.

Jonesilla oli ollut hyvin selkeä näkemys siitä, kuinka Jonestown olisi maanpäällinen taivas. Tätä se ei kuitenkaan ollut. Ihmisten suureen määrään ei oltu osattu varautua, joten paikalle rakennetut mökit eivät riittäneet kaikille ihmisille. Tämä johti siihen, että jokainen mökki oli täyteen ahdattu, eikä ihmisillä ollut kunnollista asuintilaa. Usealle tuli yllätyksenä sekin, että mökit oli jaoteltu siten, että miehet ja naiset nukkuvat erillisissä mökeissä. Tämä tarkoitti sitä, että puolisot joutuivat nukkumaan erillään toisistaan. Myöskään ruokaa ei ollut riittävästi ja ihmiset joutuivat usein olemaan nälissään.
Paikka sijaitsi viidakossa, joten ilmaston kuumuus ja kosteus johtivat ihmisten jatkuvaan sairasteluun. Ihmiset joutuivat myös työskentelemään näissä olosuhteissa ja heillä teetätettiin jopa 11 tunnin päiviä.
Kaiken tämän lisäksi alueella oli useita kaiuttimia, joista kuului lähes taukoamatta Jonesin puheita lahkosta ja sen merkityksestä, jopa öisin.

Osa ihmisistä kuitenkin todella rakasti tässä yhteisössä elämistä. Oli myös useita, jotka halusivat lähteä pois. Se ei kuitenkaan ollut helppoa; ympärillä kasvoi viidakkoa silmän kantamattomiin ja lisäksi aluetta vartioi useita aseistettuja vartijoita. Jones ei päästänyt ketään lähtemään pois. Ihmisten saapuessa Jonestowniin Jones otti heidän passinsa ja kaikki käteisenä olleet rahat, jotta nämä eivät voisi lähteä vaikka haluaisivat.

 Lahkon entinen jäsen, Yulanda Williams kertoi, että "Jäsenten rankaiseminen oli tavallista," ja että "Hänen (Jonesin) käyttäytymisensä oli täysin järjen vastaista. Ihmiset alkoivat vain tottelemaan häntä pelon varjossa. Mitä tapahtuisi, jos eroaisin lahkosta, mitä saattaisin joutua kokemaan, millaiseen vaaraan saattaisin itseni."

Lahkon todellinen luonne alkoi paljastua vähitellen myös ulkopuolisille. Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen, Leo Ryan, oli saanut vihiä Jonestownin tapahtumista. Hän päätti matkustaa itse paikan päälle vuoden 1978 marraskuussa katsomaan, pitivätkö huhut ihmisten kaltoinkohtelusta paikkansa. Hän lensi Guyanaan neuvonantajansa, kuvaustiimin ja useiden lahkolaisten huolestuneiden sukulaisten kanssa. Heidän saapumispäinsä iltana Jonestownissa järjestettiin juhlallisuudet, joiden aikana eräs lahkolaisista oli ojentanut eräälle tiimin jäsenelle lapun. Lapussa oli lukenut useiden ihmisten nimiä ja tieto siitä, että he haluaisivat lähteä pois Jonestownista. Totuus selvisi Ryanille ja hän ilmoitti seuraavana päivänä, että kaikki halukkaat voisivat lähteä hänen kanssaan takaisin Yhdysvaltoihin. Tuolloin kuitenkin vain osa uskaltautui lähtemään, sillä he pelkäsivät niin paljon Jonesin reaktiota.

Lähtöhetki koitti ja lahkosta poistuvat nousivat lentokentälle ajavien autojen kyyttin. Ryan itse jäi vielä paikan päälle hetkeksi varmistamaan, ettei kukaan muu haluaisi enää tulla mukaan. Kultin jäsenet hyökkäsivät yllättäen hänen kimppuunsa ja yrittivät jopa leikata hänen kaulansa. Ryan onnistui pakenemaan ja pääsi viimeisen ajoneuvon kyydissä lentokentälle. Heidän tiiminsä joutui kuitenkin odottamaan kentällä saapuvia lentokoneita. Tämä koitui osan kohtaloksi; lahkon jäsenet olivat seuranneet heitä ja alkoivat ampumaan aseilla tiimiä kohti. Tässä välikohtauksessa viisi ihmistä menetti henkensä, joihin lukeutui myös Leo Ryan.

Jonestownissa kaikki käskettiin kokoontumaan keskeisellä paikalle sijaitsevan paviljongin luokse kuuntelemaan Jonesin puhetta. Hänen olemuksensa oli muuttunut; hän panikoi ja oli silminnähden levoton. Jones ilmaisi myös pettymyksensä siihen, että osa lahkon jäsenistä oli lähtenyt pois. Hän myös kertoi ihmisille lentokentällä tapahtuneesta välikohtauksesta, jonka johdosta Jonestown ei ollut enää turvassa hänen sanojensa mukaan. Jones kertoi, että Yhdysvaltojen hallitus reagoisi nopeasti välikohtaukseen. Jones totesi, että "Kun he hyppäävät laskuvarjoilla alas kyläämme, he tappavat meidän viattomat lapsemme.".

Jones vakuutti ihmiset siitä, että ainoa tie ulos tilanteesta olisi tehdä "vallankumouksellinen teko", itsemurhan muodossa.

Jonesille kerrottiin kesken puheen Leo Ryanin kuolemasta, joka sai hänet täysin pois tolaltaan. Jones vakuutti, että "Jos he onnistuvat laskeutumaan tänne, he kiduttavat lapsiamme. He kiduttavat meidän kanssaihmisiämme, he kiduttavat meidän vanhuksiamme. Me emme voi hyväksyä sitä."

Lahkolaiset valmistivat useita saavillisia mehua, joiden sekaan sekoitettiin syanidi-nimistä myrkkyä.

Vauvat ja lapset tapettiin ensin. Heidän suuhusa ruiskutettiin tappavaa mehua. Tämän jälkeen naiset joivat mehunsa. Lopulta muut tekivät saman. Myrkyllä kesti arviolta 3-8 minuuttia tappaa uhri, joten osa ihmisistä kuoli jo ennen toisia. Jos joku vastusti juomista, vartijat uhkasivat tätä aseella ja pakottivat juomaan myrkyn.

© / Frank Johnston

18.11.1978. Tuona päivänä 912 Kansan Temppelin jäsentä menehtyi juotuaan myrkkyä. Heistä 276 oli vasta lapsia. Jim Jones kuoli itse päähän kohdistettuun ampuma-aseen luotiin, mutta ei kuitenkaan koskaan selvinnyt, tappoiko Jones itsensä vai ehtikö joku muu ennen sitä. Vain muutama ihminen selvisi tuosta tragediasta piiloutumalla tai juoksemalla viidakkoon. Jonestownin joukkomurha on yksi Yhdysvaltojen eniten ihmishenkiä vaatinut, luonnonkatastrofiin liittymätön tragedia.

Tim Carter, eräs selviytyneistä, totesi "Todellisuudessa se ei ollut mikään 'Kuollaan yhdessä Jim Jonesin Puolesta-hetki', vaan täysin päinvastoin. Koin sen niin. Se, mitä Jonestownissa tapahtui oli murha."

©

Jonesin puhe ihmisten juodessa ja juottaessa myrkkyä lapsilleen:

Netin karmivimmat

Viimeiset sanat
Sivustolla on kokoelma kuolemaantuomittujen teksasilaisten vankien viimeisimmistä sanoista.

Lento-onnettomuuksien äänitteitä
Sisältää äänitteitä lentokoneista niiden onnettomuushetkiltä.

Ihmisen nahasta tehdyt tuotteet
Kyllä, luit oikein. On olemassa nettikauppa joka kaupittelee ihmisen nahasta valmistettuja tuotteita; lompakoita, kenkiä ja vöitä.

Sivut satanismille
Yksinkertaisesti sanottuna sivu sisältää melko kattavan paketin satanismista. Sivustolla todetaan; "Me työskentelemme suoraan Saatanalle."

Ok-su station Ghost
Sanooko Bong-Cheong Dong Ghost-sarjakuva sinulle mitään? Jos vastasit kyllä, tiedät mitä odottaa tältä sarjakuvalta!

Oletko nähnyt koskaan unta tästä miehestä?
Jokainen yö sadat ihmiset ympäri maailmaa näkevät unta samannäköisestä miehestä, jonka piirroskuva on sivustolla. Kukaan ei ole osannut kertoa kuka mies on, mutta häneen liittyvistä unista on olemassa useita mielenkiintoisia teorioita.

Kuolleet tähdet
Sivusto saattaa olla haitallinen joillekin henkilöille. Siellä on lista kuolleista julkisuuden henkilöistä kuten Marilyn Monroe, Ted Bundy, Elvis Presley ja Jesse James. Eikä tässä vielä kaikki; jos klikkaat nimeä, näytöllesi ilmestyy kuva julkimon ruumiista ja selostus tavasta jolla he kuolivat.

Hyvää Halloweenia kaikille!

One-Man Hide and Seek

"One-Man Hide and Seek" on rituaali, jossa otetaan yhteys kuolleisiin. Maan päällä vaeltavat henget etsivät aina ihmisiä, joiden ruumiin he haluavat riivata. Tässä rituaalissa yritetään kutsua sellaista henkeä, mutta oman ruumiin riivauksen sijaan tarjotaan nukkea.

Mitä tarvitset:
- Yksi täytetty nukke. Sillä täytyy olla kaikki raajat paikoillaan.
- Tarpeeksi riisiä nuken täyteen täyttämiseksi.
- Yksi neula ja lankakerä
- Kynsisakset
- Jotain terävää kuten puukko tai sakset
- Lasillinen suolavettä.
- Kylpyhuone, kylpyamme ja jonkinlainen pöytä/taso.
- Piilopaikka. Mieluiten sellainen huone, joka on puhdistettu esimerkiksi suitsukkeilla. Huoneessa täytyy olla televisio.

Valmistelu:
- Ota nuken täytteet pois. Kun nukke on tyhjillään, täytä se riisillä. leikkaa muutama palanen kynsistäsi ja laita ne nuken sisälle. Tämän jälkeen ompele nukke jälleen kiinni. Kun nukke on ommeltu, kierrä lankaa nuken ympärille ja sido kiinni.
- Mene kylpyhuoneeseen ja täytä amme vedellä. Palaa piilopaikkaasi ja laita lasi suolavettä lattialle.

Rituaali:
- Anna nukelle nimi. Se voi olla mikä tahansa, kunhan se ei ole oma nimesi.
- Kun kello on 03.00, sano "(nimesi) on ensimmäinen etsijä," nukelle kolme kertaa.
- Mene kylpyhuoneeseen ja laita nukke kylpyammeessa olevaan veteen.
- Sammuta kaikki valot talostasi ja mene takaisin piilopaikkaasi. Käynnistä televisio.
- Laske kymmeneen silmät suljettuna. Tämän jälkeen mene takaisin kylpyhuoneeseen valitsemasi terävä esine kädessäsi. Sano kylpyammeessa olevalle nukelle "Olen löytänyt sinut, (nuken nimi)." Paina terävä esine nukkeen.
- Sano "Sinä olet seuraava etsijä (nuken nimi),". Ota nukke pois kylpyammeesta ja aseta se kylpyhuoneen pöydälle.
- Heti, kun olet laskenut nuken pöydälle, palaa takaisin piilopaikkaasi ja piiloudu.

Miten rituaali lopetetaan:
- Kaada puolet suolavedestä suuhusi. Älä nielaise suussasi olevaa vettä.
- Lähde pois piilopaikastasi ja ala etsimään nukkea. Nukke ei ole välttämättä kylpyhuoneessa. Mitä tahansa tapahtuukin, älä sylkäise vettä ulos.
- Kun löydät nuken, kaada loput lasissa olevasta suolavedestä sen päälle. Tämän jälkeen voit sykäistä vedet pois.
- Sano "Minä voitin," kolme kertaa.

Tämä on rituaalin loppu.
Sinun täytyy kuivata, polttaa ja hävittää nukke.

TÄRKEÄÄ:
Älä pysäytä rituaalia kesken kaiken. Sinun täytyy suorittaa se loppuun saakka.

Muita huomioitavia asioita:
- Älä lähde talostasi ennen rituaalin loppumista.
- Sinun täytyy sammuttaa jokainen valo talostasi.
- Pysy hiljaa ollessasi piilossa.
- Sinun ei tarvitse juoda suolavettä alussa, vaan vain rituaalia lopetettaessa.
- Muista; jos asut jonkun kanssa, saatat vaarantaa myös heidät suorittaessasi rituaalia. Muista lopettaa rituaali ennen kuin aloittamisesta on kulunut 2 tuntia. Jos et lopeta ajoissa, henget tulevat liian voimakkaiksi, eivätkä lähde helpolla pois. Turvallisuussyistä johtuen, pidä kaikki talon ovet avoimina.Varmistu siitä, että ystäväsi ovat lähellä ja valmiita auttamaan hädän hetkellä. Hyvä idea olisi pitää puhelinta mukana.

Muuta:
- Riisi kuvastaa sisäelimiä ja sen on todettu myös houkuttavan henkiä.
- Lankakerä kuvastaa verisuonia. Se sulkee henget nuken sisälle.
- Jos katkaiset langan, päästät vangitsemasi henget vaapaaksi.
- Jos lähdet piilopaikastasi ilman suolavettä suussasi, saatat kohdata "jotain" vaeltelemassa talossasi. Se jokin saattaa vahingoittaa sinua jollain tapaa.
- Televisiota tarkkailemalla voit tietää, onko henkiä läsnä. Ruudun kuvasta saattaa tulla epätasainen ja ääni toistaa itseään kuin rikkinäinen levysoitin.

eng. ©

Robert The Doll

Myöhään 1800-luvulla Thomas Otto ja hänen perheensä muuttivat Eatonin ja Simonton kadun kulmassa sijaitsevaan kartanoon. Floridan Key Westissä oleva talo tunnetaan nykyisin nimellä "Artist House". Otton perhe tunnettiin heidän ankarasta otteestaan palvelijoihinsa. Erään haitilaisen palvelijan huono kohtelu sai kuitenkin heidän elämänsä muuttumaan.

Tämä kyseinen palvelija palkattiin huolehtimaan heidän pojastaan, Robertista. Eräänä päivänä Rouva Otto ilmeisesti yllätti haitilaisen harjoittamassa mustaa magiaa heidän takapihallaan ja erotti tämän välittömästi.

Ennen kuin palvelija lähti, hän antoi Robertille noin metrin pituisen nuken, jolla oli nappisilmät, ihmisen hiukset (joiden uskottiin olevan Robertin omia) ja joka oli täytetty oljilla.

Nuket, jotka muistuttivat lapsia eivät olleet ennenkuulumattomia noihin aikoihin, mutta tässä nukessa oli jotain erityistä. Robert nimesi nukkensa oman nimensä mukaan ja puki usein omia vaatteitaan nukelle. Nukesta tuli pojalle luotettava kumppani. Robert otti nuken mukaan kaupungille ja asetti sen istumaan pöytään perheen ruokaillessa. Robert antoi jopa nukelle ruokaa vanhempien katsoessa muualle. Jokainen yö poika nukkui nukke vierellään. Tämä viaton ystävyyssuhde sai kuitenkin pian oudon käänteen.

Robert päätti, että häntä pitäisi alkaa puhuttelemaan hänen toisella nimellään, joka oli Gene. Syy tähän oli se, että poika kertoi Robertin olevan nuken nimi, ei hänen. Vanhemmat kuulivat usein Genen keskustelevan Robertin kanssa leluhuoneessaan. Gene saattoi sanoa jotain lapsen äänellään ja vastaukset kuuluivat paljon matalemmalla äänellä. Genestä tuli myös joskus erittäin levoton, joka sai hänen äitinsä ja palvelijat huolestumaan. Joskus äidin tullessa Genen huoneeseen, hän saattoi löytää tämän kyyristelemästä huoneen nurkasta ja Robertin istumasta tuolilta tai sängylta tuijottamassa poikaa. Tämä oli vasta alkua.

Huonekaluja ja esineitä saattoi löytyä ympäri huonetta ja sellaisista paikoista, jonne ne eivät kuuluneet. Genen leluja silvottiin ja tuhottiin, sekä monet talon asukkaat ja palvelijat kertoivat kuulemastaan kikattelusta, jolle ei löytynyt selitystä eikä lähdettä. Aina kuin jotain tällaista tapahtui, Gene totesi "Robert teki sen!". Poika oli aina se jota rangaistiin, mutta hän väitti kiven kovaan että syy oli Robertin. Ilkivallan muuttuessa yhä pahemmaksi, yhä useammat palvelijat erosivat työstään ja uusia palkattiin. Otton perheen sukulaiset päättivät, että jotain oli tehtävä. Erään sukulaisen ehdotuksesta Genen vanhemmat ottivat Robertin pojalta ja sulkivat sen ullakolla olevaan laatikkoon. Robert pysyi siellä monta vuotta.

Isänsä kuoleman jälkeen, Gene sai testamentissa luvatun lapsuudenkotinsa omistukseensa. Hän muutti kartanoon vaimonsa kanssa. Gene oli taiteilija ja talon avaruus antoi hänelle tilaa maalata. Eräänä päivänä Gene oli tutkimassa ullakon laatikoita ja löysi lapsuuden lelunsa. Hän tunsi jälleen voimakasta kiintymystä nukkeensa, vaikka hänen vaimonsa inhosi sitä. Gene otti nuken mukaansa jokaiseen paikkaan minne hän meni. Robert istui pienessä tuolissaan Genen ja tämän vaimon nukkuessa vieressä. Talon tornihuoneesta tuli pian Robertin huone, sillä Genen vaimo ei halunnut sitä muualle taloon. Nukke asetettiin siellä istumaan ikkunan lähellä sijaitsevaan tuoliin. Monien koululaisten tie kulki talon ohitse tuolloin, ja he väittivät nähneensä Robertin liikkuvan ja tuijottavan heitä ikkunasta useaan otteeseen. Genen ja hänen vaimonsa avioliitto alkoi hitaasti rakoilla, kunnes Rouva Otto sekosi ja kuoli tuntemattomista syistä. Gene seurasi pian perässä.

Kerrotaan, että Robert hyökkäili ihmisten kimppuun ja lukitsi heitä tornihuoneeseen. Ihmiset, jotka kävelivät kartanon ohi väittivät kuulleensa pahaenteistä naurua Robertin huoneesta. Nukke oli jonkin aikaa tyhjässä talossa, kunnes uusi perhe osti kartanon. Robert siirrettiin tornihuoneesta ullakolle, joka ei miellyttänyt sitä. Nukke saattoi löytyä eri paikoista talossa, joka oli Robertin tapa osoittaa mieltään. Eräänä iltana omistajat löysivät Robertin sängyn jalkopäästään kikattelemassa keittiöveitsi kädessään. Omistajat muuttivat pian tämän tapahtuman jälkeen pois.

Robert siirrettiin myöhemmin Key Westissä sijaitsevaan Fort East Martello Museeon, jossa se istuu pienellä tuolillaan lasikuvun alla. Vaikka nuken elinympäristö on muuttunut, uskotaan, ettei se ole luopunut vanhoista tavoistaan. Vierailijat ja työntekijät väittävät nähneensä nuken liikkuvan, sekä sen hymyn väitetään muuttuvan joskus synkäksi irvistykseksi.

Eräs työntekijä puhdisti Robertin työvuoronsa lopussa. Tämän jälkeen hän sammutti valot ja lähti rakennuksesta. Seuraavana päivänä hän palasi takaisin ja laittoi valot jälleen päälle. Robert istui täysin erilaisessa asennossa kuin edellisenä iltana ja sen kengissä oli uusi kerros pölyä. Villeimmät tarinat väittävät, että Robert kykenee langettamaan kirouksia ihmisten ylle. Jos haluat ottaa kuvan Robertin kanssa, sinun täytyy kysyä sitä ystävällisesti. Jos et tee niin ja otat siltikin kuvan, Robert kiroaa sinut ja jokaisen, joka on mukanasi museossa. Sama tapahtuu, jos vitsailet hänestä. Tarina kertoo eräästä moottoripyöräilijästä, joka piti Robertia pilkkanaan ja yllytti tätä tekemään jotain. Paluumatkallaan kotiin moottoripyöräilijä ajautui pois tieltä ja osui puuhun. Hän kuoli välittömästi.

Vielä tänäkin päivänä Robert on Fort East Martellon Museossa. Muun muassa Child's Play elokuvista tuttu Chucky on saanut vaikutteita Robertilta.

18 asiaa joita kauhuelokuvat opettivat meidät pelkäämään 2. osa

Lue ensimmäinen osa täältä!

---

1. Elokuvan The Hitcher ansiosta et tule koskaan ottamaan liftareita kyytiisi.

2. Elokuvan The Ring jälkeen mietit kahdesti ennenkuin katsot nimettömän VHS-kasetin.

3. Uuteen taloon muuttaminen ei tule kuuloonkaan ilman perinpohjaista taustatutkimusta talon historiasta, kiitos elokuvan The Haunting In Connecticut.

4. Äidinrakkaus. Elokuvan Mama jälkeen se on saanut aivan uudenlaisen merkityksen.. Karmivan sellaisen.

5. Peileihin vilkaiseminenkaan saa sinut pelkäämään katsottuasi elokuvan Mirrors.

6. Sanot "Ei kiitos." mökkiviikonlopulle elokuvan Dead Snow jälkeen.

7. Saunominen ei ole enää rentouttavaa elokuvan 247°F jälkeen.

8. Kieltäydyt menemästä hiihtohisseihin katsottuasi elokuvan Frozen.

9. Tulet vainoharhaiseksi jos sinulla on pieniäkin nuhan oireita kiitos elokuvan Contracted.

10. Elokuva Orphan on suurin syy sille, mikset tule koskaan adoptoimaan lasta.

11. Kohtelet ihmisiä jotka sanovat rakastavansa autojaan hyvin nähtyäsi elokuvan Christine.

12. Cujon takia kierrät isommat koirat kaukaa; etenkin bernhardinkoirat.

13. The Babadook sai sinut pelkäämään pimeää entistä enemmän.

14. Megan Is Missing on syy sille, mikset tapaa henkilöä, johon olet tutustunut netissä.

15. Pelletkö ovat hauskoja? Ei elokuvan Clown jälkeen.

16. Elokuva The Fourth Kind sai sinut hokemaan itsellesi "Avaruusolentoja ei ole olemassa." yhä uudelleen ja uudelleen.

17. Hissi vai portaat? Elokuvan Devil näkemisen jälkeen ehdottomasti portaat. Aina.

18. Elokuva Claustrophobia muistuttaa sinua siitä, ettei keneenkään kannata luottaa.

Midnight game

"Midnight Game" oli alunperin vanha pakanallinen rituaali, jota käytettiin pääasiassa sellaisten rankaisemiseen, jotka olivat rikkoneet pakanallisen uskonnon lakeja.

Vaikka rituaalin tarkoitus oli pääasiassa vain pelästyttää kohdehenkilö, saattoi olla hyvinkin mahdollista, että se koitui joidenkin onnettomien kohtaloksi.

Vielä suurempi mahdollisuus oli, että rituaali aiheutti pysyviä mielenterveydellisiä haittoja. Sen takia on erittäin suositeltavaa, ettet suorittaisi tätä rituaalia, joka nykyisin tunnetaan pelinä nimeltä "Midnight game".

Jos haluat sukeltaa pimeiden rituaalien maailmaan, jatka lukemista. Seuraavana tulevat yksinkertaiset ohjeet pelin valmistelusta suorittamiseen.

Alkuvalmistelut:

Täytyy olla täsmälleen keskiyö, eli kellon täytyy näyttää 00:00. Muuten peli ei tule onnistumaan.

Mitä tarvitset:

- kynttilä
- pala paperia
- kynä
- tulitikkuja tai sytytin
- suolaa
- puinen ovi
- ainakin yksi tippa vertasi

Jos pelaat useamman ihmisen kanssa, he tarvitsevat omat tarvikkeensa.

Pelin kulku:

1. Kirjoita koko nimesi (ensimmäinen,toinen ja sukunimi) paperinpalalle. Laita ainakin yksi tippa vertasi paperille. Anna sen imeytyä paperiin.

2. Sammuta kaikki valot paikasta, jossa olet. Mene puisen oven luokse ja laita nimelläsi varustettu paperinpala oven eteen. Nyt, ota kynttilä esille ja sytytä se. Aseta kynttilä paperinpalan päälle.

3. Koputa oveen 22 kertaa. Kellon täytyy olla tasan 00:00 yöllä viimeisen koputuksen aikana. Tämän jälkeen avaa ovi, puhalla kynttilä ja sulje ovi. Olet juuri päästänyt "Midnight manin" taloosi.

4. Sytytä kynttiläsi välittömästi uudelleen.

Nyt peli on alkanut, Sinun täytyy kävellä ympäriinsä täysin pimeässä talossa, ainoana valonasi kynttilä, jota kannat mukana. Sinun täytyy välttää taloon astunutta Midnight mania kaikin keinoin, kunnes kello näyttää 03.33 aamuyöllä. Jos kynttiläsi sammuu yllättäen, se tarkoittaa, että Midnight Man on lähellä. Sinun täytyy sytyttää se seuraavan kymmenen sekunnin sisällä.

Jos et onnistu sytyttämään kynttilää, sinun täytyy välittömästi tehdä ympärillesi suolarinki. Jos et onnistu siinäkään, Midnight Man luo hallusinaation pahimmasta pelostasi ja repii sisäelimesi ulos yksi kerrallaan. Tulet tuntemaan kivun, muttet kykene reagoimaan.

Jos onnistut tekemään suolaringin, sinun täytyy pysyä sen sisällä kunnes kello näyttää 03.33 aamuyöllä.

Jos taas onnistut kynttilän sytyttämisessä, sinun ei tarvitse tehdä suolarinkiä ja voit jatkaa peliä. Kuten jo aiemmin mainittiin, sinun täytyy jatkaa peliä kello 03:33 asti. Jos kohtaat Midnight Manin tai joudut suolaringin sisälle vangiksi, olet automaattisesti hävinnyt pelin. Midnight Man lähtee kodistasi kello 03:33 ja voit jatkaa aamuasi normaalisti. Jos taas et kohtaa Midnight Mania kertaakaan ja et joudu suolarinkiin, onnea! Olet voittanut pelin.

Ohjeita:

Midnight Man on lähellä, jos lämpötila tippuu nopeasti, näet ihmisen muotoisen varjon pimeydessä ja/tai kuulet hiljaisia kuiskauksia ympäriltäsi. Jos koet mitään näistä, vaihda huonetta siirtyäksesi kauemmas ja välttääksesi kohtaamisen.

ÄLÄ sytytä päälle yhtään valoa pelin aikana.
ÄLÄ käytä taskulamppua.
ÄLÄ mene nukkumaan kesken kaiken.
ÄLÄ yritä käyttää jonkun toisen verta nimelläsi varustettuun paperiin.
ÄLÄ käytä sytytintä kynttilän sijaan.
ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ yritä yllyttää Midnight Mania millään tapaa.

Vaikka peli on ohi, se tulee aina tarkkailemaan sinua...
Onnea matkaan, tulet tarvitsemaan sitä.

Kuolemanjälkeiset kuvat

Tämän postauksen myötä toivotan tervetulleeksi Kauhublogin toisen ylläpitäjän, Hazardin!

---

Erityisesti 1800-luvulla oli yleistä valokuvata kuolleita. Kuvien ottaminen oli kallista, joten kuoleman jälkeen otetut kuvat saattoivat olla jopa ainoita henkilöstä olemassa olleita kuvia.

Ruumiit aseteltiin yleensä luonnollisiin asentoihin istumaan tuolille tai sohvalle. Heidän silmänsä avattiin, jotta luotaisiin ikäänkuin illuusio siitä, että henkilö olisi edelleen hengissä kuvan ottamisen aikaan.

Valokuvissa äiti oli usein tärkeässä roolissa ja saattoi jopa pitää menehtyneen lapsensa kädestä kiinni. Joissakin olosuhteissa ruumiideen silmät suljettiin ja heidät sijoitettiin makaamaan vuoteelle, jotta näyttäisi siltä, että he olisivat vain syvässä unessa.

Vaikka kuoleman jälkeisten kuvien ottaminen saattaa vaikuttaa nykyihmisen näkökulmasta karmivalta, niissä ei nähty tuolloin mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Kuvat olivat myös valokuvaajan kannalta helpompia. Kamerat eivät olleet yhtä kehittyneitä, joten pienikin liike näkyi sumeana kohtana kuvassa. Kuolleita kuvatessa pelkoa kuvan epäonnistumisesta liikehdinnän vuoksi ei luonnollisesti ollut.

Kuvan keskellä seisova John O'Connor oli ollut kuvan ottamishetkellä jo kaksi vuotta kuolleena. Kuvissa käytettiin tukia, jos haluttiin kuvata ruumis pystyasennossa.

Lapsi lempilelunsa kanssa

Mies kuolleen vaimonsa kanssa

Vanhemmat kuolleen tyttärensä kanssa

Kauhuelokuvia(+muita) suomenkielisillä tekstityksillä!

OSOITTEESEEN PÄÄSET TÄSTÄ!

18 asiaa joita kauhuelokuvat opettivat meidät pelkäämään

1. Final Destination muistutti, että voit kuolla KAIKKEEN.

2. The Strangers sai sinut pelkäämään yksin kotona olemista
ja opetti myös, että ihmiset tekevät kauheita asioita ilman erityistä syytä

3. Jeepers Creepers saa sinut kävelemään nopeampaa aina kun näet variksenpelättimen

Erityisesti jos vietit lapsuutesi maalla.

4. Psyko on syy siihen miksi katsot suihkuverhon taakse 30 sekunnin välein

5. Scream on syy miksi et vastaa tuntemattomaan numeroon

Se on myös luultavasti syy siihen miksi soittajan tunnistaja on keksitty

6. Aina kun televisiosi näyttö alkaa kohisemaan, pelkäät että löydyt kuolleena kaapistasi kiitos The Ringin

7. Carrie opetti sinut pelkäämään kiusaamisen seuraamuksia

8. Psyko opetti myös sen, että ei kannata luottamaa mieheen joka sanoo että hänen äitinsä on hänen paras ystävänsä

9. A Nightmare on Elm Street on syy miksi sinulla on unettomuutta

10. Kiitos elokuvan Vertigo, inhoat tuulisia rappukäytäviä

11. Mikään ei pelota sinua enemmän kuin joukko ärsyyntyneitä lapsia sen jälkeen kun katsoit elokuvan Children of the Corn

Ei ole väliä leikkivätkö he syntymäpäiväjuhlilla - joukkoon lapsia ei pidä luottaa

12. Pelkäät kävellä pitkillä käytävillä nähtyäsi elokuvan The Shining.

13. Inhoat nukkeja The Chucky elokuvien takia

Ei ole väliä onko kyseessä Woody-nukke tai mollamaija - nuket ovat karmivia

14. It sai sinut pelkäämään pellejä yhä enemmän

15. The Omen on syy miksi inhoat lasten vahtimista

16. Friday The 13th -elokuvan takia et koskaan mene vapaaehtoisena leiriapulaiseksi

17. Texas Chainsaw Massacren ansiosta ajattelet Leatherfacen olevan lähellä kuullessasi moottorisahan äänen

18. Jaws on syy miksi pelkäät meressä uimista