Murha Lululemon-vaatekaupassa

vas. Jayna Murray, oik. Brittany Nordwood

On maaliskuun 12 päivä, vuonna 2011. Päivä lähenee jo loppuaan ja korkealaatuisia joogavaatteita myyvässä Lululemon-kaupassa työntekijät Jayna Murray, 30, ja Brittany Nordwood, 29, ovat sulkemassa ovia. Kuka olisi arvannutkaan, että seuraavana aamuna Murray löydetään kaupasta raa'asti murhattuna ja Brittany kaupan vessasta sidottuna ja yltäpäältä veressä.

Brittany Nordwood kiidätetään ambulanssilla sairaalaan jossa selviää, että hän on onnekseen selvinnyt säikähdyksella; vain muutamia haavoja, ruhjeita ja isku otsassa. Veren määrästä olisi voinut luulla, että Brittany olisi saanut vakaviakin vammoja. Hänelle tehtiin tutkimuksia myös raiskaukseen liittyen, mutta mitään siihen viittaavaa ei löydetty. Todettiin, että hän fyysisesti tarpeeksi hyvässä kunnossa kertoakseen illan tapahtumista poliisille.

Brittany kertoo, että hän ja Jayna Murray ovat lähteneet koteihinsa samaan aikaan tuona kohtalokkaana iltana työpäivän päätyttyä. Hän kuitenkin huomasi matkalla, että oli unohtanut lompakkonsa työpaikalleen. Lompakossa sattui olemaan nimittäin hänen metro-korttinsa, jota tarvitsi päästäkseen kotiinsa. Jayna oli ollut vastuu-vuorossa illalla, joten hänellä oli ainoat avaimet kaupan oviin. Kello oli jo 10 illalla, kun Brittany soitti Jaynalle kertoen unohduksestaan. Jayna kertoi itsekin unohtaneensa jotain ja suostui ajamaan takaisin. Brittany kertoi Jaynan parkeeraaneen autonsa suoraan kaupan ulko-oven eteen.

Jayna avasi kaupan oven ja naiset menivät sisään. Brittany ei kyennyt löytämään lompakkoaan, joten Jayna auttoi häntä etsinnässä. Brittany kertoi poliiseille, etteivät he olleet laittaneet kaupan valoja päälle, sillä kauppa oli mennyt jo aikoja sitten kiinni, eivätkä he halunnneet herättää huomiota mahdollisissa ulkona liikkuvissa ihmisissä. Jayna oli todennut jonkin ajan kuluttua, että Brittany saisi lainata tämän metro-korttia ja he voisivat etsiä Brittanyn lompakon seuraavan päivänä. Brittany kertoi, että kun he olivat juuri olleet lähdössä kaupasta, olivat he huomanneet, että ulko-ovi oli kokonaan auki. He kummastelivat tätä yhdessä ja olivat varmoja siitä että olivat sulkeneet oven, mutta eivät kuitenkaan lukinneet. Juuri silloin kaksi maskipäistä miestä oli hyökännyt vaaterekkien takaa molempien naisten kimppuun. Toinen oli ollut Brittanyn mukaan erittäin kookas ja pitkä, toinen taas hennompirakenteinen ja lyhyt. Hän kertoi miesten olleen vaaleaihoisia ja kertoi havaintonsa perustuneen siihen, että toinen miehistä oli haukkunut häntä rasistisella tavalla.

Miehet aloittivat silmittömän väkivallan ja raahasivat naiset takahuoneisiin, Brittanyn toiseen ja Jaynan toiseen. Brittany kertoi, kuinka oli kuullut Jaynan huudot toisesta huoneesta. Ne olivat hänen mukaansa olleet aluksi voimakkaita, mutta ajan kuluessa hiipuneet ja lopulta toisessa huoneessa oli ollut haudan hiljaista. Mies sitoi Brittanyn kädet ja jalat kaupasta löytyneillä vetoketjuilla. Omista kokemuksistaan hän kertoi, että mies oli muun muassa viillellyt häntä sekä lyönyt erilaisilla esineillä. Lopulta mies oli raiskannut Brittanyn.

Kauheudet eivät kuitenkaan päättyneet tähän; Mies raahasi Brittanyn viereiseen huoneeseen, missä Jayna makasi kuolleena. Mies heitti Brittanyn ruumiin päälle. Tämä oli viimeinen kerta tuon illan aikana, kun Brittany oli nähnyt Jaynan. Lopulta miehet veivät Brittanyn henkilökunnan vessaan. He olivat vain todeneet säästävänsä Brittanyn hengen, koska tämä oli ollut "parempi pano". Sitten he lähtivät. Brittany kertoi olleensa vessassa aamuun asti.

Palataan maaliskuun 13 päivän aamuun. Lululemon-kaupan managaeri Rachel Oertli saapuu sovitusti aamuvuoroon vain huomatakseen, ettei kaupan ovi olekaan lukossa. Astuttuaan sisään hän ymmärtää, että jotain kauheaa on tapahtunut kaupassa; vaaterekkejä on kaatunut, verta on lattialla, seinissä ja ovissa. Lisäksi lattialla näkyy verisiä kengänjälkiä. Heti Lululemon-kaupan vieressä on Apple-kauppa, jonka ulkopuolella ihmisiä jonottaa sisään. Eräs miehistä näkee Rachelin Lululemon-liikkeen lasi-ikkunoiden läpi ja huomaa välittömästi, että jotakin on meneillään. Mies saapuu Rachelin luokse ja tämä kertoo näkemästään. Mies tarjoutuu tutkimaan rakennuksen takahuoneet ja käskee Rachelia odottamaan kaupan etu-osassa. Hän seuraa verijälkiä takahuoneeseen ja löytää naisen ruumiin. Samalla hetkellä hän kuulee vaimeaa kolinaa, joka tulee henkilökunnan vessan oven takaa. Mies avaa oven ja löytää vessasta naisen, joka makaa selällään raajat sidottuina. Hän huomaa, että nainen hengittää edelleen ja ryntää Rachelin luokse huutaen tätä soittamaan hätänumeroon välittömästi. Rachelin järkytys on melkoinen, kun tajuaa naisten olevan kaupan työntekijöitä.

"Kauppani takaosassa on kaksi ihmistä. Toinen vaikuttaa kuolleelta ja toinen hengittää." Rachel parkaisee puhelimeen.

Erityisesti kaupan takahuone oli täynnä veriroiskeita

Poliisit alkoivat välittömästi tutkimaan tapausta. Kaupan kassat oli kaikki tyhjennetty viimeistä kolikkoa myöten. Vaikutti siis siltä, että kyseessä oli ryöstö, joka oli saanut synkän käänteen Jaynan kuoltua. Jaynan ruumiinavauksesta selvisi, että hänellä oli ainakin yli 330 erilaista vammaa, jotka koostuivat kuristamisesta, viiltelystä ja hakkaamisesta erilaisilla esineillä. Selvisi myös, että Jayna oli ollut elossa jopa viimeiseen iskuun asti. Poliisin mielessä pyöri kysymyksiä; Miksi naisten vammat erosivat niin paljon toisistaan? Miksi miehet olivat säästäneet Brittanyn hengen? Toinen poliiseja askarruttanut asia oli se, etteivät Brittanyn kuvailemat maskipäiset ryöstäjät olleet tuoneet mukanaan käsi- tai ampuma-aseita. He olivat suorittaneet väkivallantekonsa käyttäen ainoastaan kaupasta löytyneitä esineitä; buddha-patsaita, työkalupakin sisältöä, vetoketjuja sekä hengareita.

Alkoi ryöstäjien metsästäminen. Poliisi aloitti lähi-alueen valvontakameroista, sillä kaupassa ei ollut ainuttakaan kameraa. Heidän onnekseen viereisessä Apple-kaupassa oli yksi kamera, joka kuvasi jalkakäytävää. Poliisin tutkiessa kameran tallenteita, he näkivät nauhalla kaksi Brittanyn kuvailuun sopinutta miestä kävelemässä Lululemon-kaupan lähettyvillä niihin aikoihin, kun naiset olivat palanneet takaisin kauppaan; toinen oli lyhyempi, toinen pidempi ja molemmat olivat pukeutuneet mustiin. Kaikille alueen sekä lähialueiden poliiseille annettiin valvontakamera-nauhalta saadut kuvat epäilyistä. Poliisit alkoivat valvomaan kaupan edustaa usean päivän ajan ja toivoivat, että mysteerimiehet niin sanotusti "palaisivat rikospaikalle". Kuinka ollakaan, heidän ei tarvinut monta päivää odottaa, kun nämä samaiset miehet kävelivät yhdessä kadulla. Eräs poliisi meni heidän luokseen suoraan ja näytti kyseistä kuvaa. Hän kysyi, tietävätkö miehet, keitä kuvassa on. Miehet totesivat olevansa kuvassa, mutta poliisin pettymykseksi kertoivat, että ovat läheisen ravintolan työntekijöitä ja kulkevat tästä usein ohi. Tämä ei siis johtanut mihinkään.

Poliisi huomasi, että Brittany oli kertonut Jaynan tulleen ryöstö-iltana autollaan kaupalle. Autoa ei kuitenkaan enää seuraavana aamuna ollut kaupan edessä, vaan se löytyi usean korttelin päästä. Auton sisältä otettujen näytteiden mukaan sisäpinnoilla oli ollut Brittanyn verta. Brittany kertoi, että oli unohtanut sanoa poliiseille seuraavan asian; ryöstäjät olivat hänen mukaansa pakottaneet tämän ajamaan auton sen löytöpaikalle. He olivat vannottaneet, että Brittanyn täytyisi kävellä suorinta tietä takaisin kaupalle. Jos hän kertoisi yhdellekään ulkopuoliselle, mitä aikaisemmin sinä iltana olisi tapahtunut, hän olisi kuollut. Brittany jopa kertoi nähneensä kävellessään poliisin, muttei ollut sanonut tälle mitään.

Poliisit alkoivat epäilemään päivä päivältä yhä enemmän Brittanyn kertomusta ulkopuolisista tunkeutujista. Yli 150 ihmistä haastateltiin asian tiimoilta. Myös Brittanyn puhelin takavarikoitiin ja yli 11,000 tekstiviestiä tutkittiin. Poliisi oli rikospaikkaa tutkiessaan huomannut paljon outoja asioita, jotka eivät sopineet lainkaan Brittanyn kertomukseen illan kulusta. Kaupassa oli hätäuloskäynti, jonka oven sai auki pelkästään henkilökunnan avaimilla. Tässä kyseisessä ovessa oli verijälkiä ja kuinka ollakaan, avaimet olivat lukossa kiinni. Kellä oli kaupan avaimet? Jaynalla. Brittany oli kuitenkin aikaisemmin kertonut poliisille, että oli kuullut heti aluksi kuinka toinen ryöstäjistä oli pahoinpidellyt Jaynan hengiltä. Hän ei myöskään maininnut, että olisi itse päässyt missään vaiheessa vapaaksi ja juossut ovelle. Hänen olisi täytynyt saada myös jollakin tavalla avaimet Jaynalta, joka oli takahuoneessa toisen ryöstäjän kanssa.

Hätäuloskäynti

Eräs hyytävä seikka illan kulussa on se, että viereisessä Apple-kaupassa oli tapon aikana paikalla manageri sekä yksi työntekijä ja he kuulivat seinän läpi, kun Jaynaa murhattiin. He muun muassa kertoivat kuulleensa naisten ääniä; "Puhu minulle. Älä tee tätä. Puhu minulle. Mitä tapahtuu?". Noita lauseita seurasivat useat huudot, kiljaisut ja erilaiset taistelun äänet. Lopulta viimeinen lause kuului "Jumala auta minua... Ole kiltti ja auta minua." kunnes ääni vaimeni kokonaan. Myöhemmin Apple-kaupan sisältä kuvattu video näyttää, kuinka työntekijä kuuntelee seinän läpi toisen kaupan tapahtumia. He eivät tehneet mitään, jonka takia useat ihmiset kritisoivat heitä jälkeenpäin. Manageri kertoi olettaneensa, että kyseessä on vain jonkinlainen riita. Apple-kaupan managerin ja työntekijän kertomukset kuitenkin paljastivat tutkimusten aikana jotain karmivaa; Lululemon-kaupasta ei kuulunut lainkaan miesten ääniä, pelkästään naisten.

Brittany joutui useaan kuulusteluun ja vakuutti jokaisella kerralla, että oli kertonut kaiken todenmukaisesti. Poliisit päättivät alkaa tutkimaan Brittanyn menneisyyttä, jotta selviäisi, oliko hän sittenkään niin puhtoinen mitä antoi ymmärtää.

Poliisien tutkimusten mukaan Brittanyllä oli pitkä historia varastelemisesta. Koko rikosvyyhti alkoi purkautua kun selvisi, että hän oli varastanut myös työpaikaltaan Lululemonista. Lululemon-liikkeillä on käytäntö, että jokaisen työvuoron päätteeksi kumpainenkin työntekijä tarkistaa toisen laukun siltä varalta, että jotain olisi varastettu. Olihan kyseessä tavallista kalliimpia vaatteita myyvä liike. Selvisi myös, että muut työntekijät olivat saaneet vihiä Brittanyn varastelusta ja olivat neuvotelleet asiasta vain päivää ennen ryöstöä. He olivat päättäneet, että jos Brittany jäisi kiinni rysän päältä, hänet potkittaisiin välittömästi ulos. Myös Jayna oli tietoinen keskusteluista, olihan hän ollut niissä osallisena.

Poliisi päätti pidättää Brittany Nordwoodin epäiltynä Jayna Murrayn murhasta. Katsottiin, että Brittany oli lavastanut ulkopuolisten tunkeutujien tulemisen kauppaan.

Poliisin mukaan Jayna olisi tuon epäonnisen vuoron jälkeen tarkistanut Brittanyn laukun vain löytääkseen sieltä kaupassa myytävät jooga-housut. Hän kysyi asiasta Brittanyltä, joka kertoi ostaneensa housut aikaisemmin toisen työntekijän ollessa kassalla. Jayna soitti tälle kyseiselle työntekijälle, joka kertoi ettei ollut myynyt Brittanylle mitään kyseisenä päivänä. Kun Jayna oli kysynyt Brittanylta asiasta, heidän keskustelunsa ajautui riitaan. Yhtäkkiä Brittany oli aloittanut silmittömän väkivallan Jaynaa kohtaan, joka koitui 20 minuutin kuluttua Jaynan kuolemaksi. Jossakin vaiheessa Jayna oli onnistunut pakenemaan hätäuloskäynnille asti, mutta hän ei ollut ehtinyt avata ovea. Brittany päätti lavastaa tapon ryöstöksi. Kaupassa oli kenkiä, jotka Brittany oli tuhrinut Jaynan verellä ja tehnyt verijälkiä lattiaan. Hän oli myös kaatanut rekkejä,heitellyt tavaroita ympäriinsä ja tyhjentänyt kassat rahoista. Brittany oli myös viillellyt itseään, lyönyt esineillä sekä tuhrinut itsensä Jaynan verellä jotta näyttäisi siltä, että häntäkin olisi pahoinpidelty. Lopulta hän meni henkilökunnan vessaan, sitoi kätensä ja jalkansa vetoketjuilla (tutkimuksissa ilmeni, että vetoketjut oli solmittu siten, että Brittany on ne itse kyennyt sitomaan.) ja jäi odottamaan aamuvuorolaisen tuloa töihin.

Brittany lavasti kengänjäljet kaupasta löytyneillä kengillä

Brittany Nordwood tuomittiin Jayna Murrayn murhasta elinkautiseen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen.

Tapauksesta on kirjoitettu kaksi kirjaa: The Yoga Store Murder: The Shocking True Account of the Lululemon Athletica Killing ja Murder in the Yoga Store: The True Story of the Lululemon Killing.

Yhdysvalloissa, Marylandissa sijaitsevan kaupan ulkokuori on muuttunut. Ikkunoiden yläosaa koristaa kaunis kuvitus, joka on kunnianosoitus Jayna Murrayn tavalle elää rakkaudella, intohimolla ja ylväydellä.