Annora Petrova

Annora Petrovan Wikipedia-sivu on kertomus tytöstä joka on kilpaluistelija. Eräänä päivänä hän etsii nimensä Googlesta ja löytää sattumalta Wikipedia-sivun itsestään. Siitä alkaa tapahtumien sarja, joka tuhoaa hänen elämänsä.

---

BREE, ÄLÄ POISTA TÄTÄ!

Tiedän että vihaat minua, mutta olimme parhaita kavereita joskus ja sinun täytyy lukea tämä. Luulen olevani suuressa vaarassa ja ei ole mitään mitä voisit tehdä, mutta sinun täytyy lukea tämä jotta ymmärrät.
     Tiedän ettemme ole puhuneet pitkään aikaan. Siitä on ikuisuus, mutta se mitä sinulle tapahtui ei ollut kokonaan syyni. Tiedän kaikkien ajattelevan että se oli, mutta en voisi koskaan satuttaa sinua.
        Tämä tulee kuulostamaan hullulta, mutta minun täytyy kertoa tämä sinulle jotta edes joku tietäisi.

Se alkoi kun olimme kahdeksannella luokalla. Oli Crystal Classic-kilpailua edeltävä ilta. Olin kotona ja en pystynyt nukkumaan koska olin hermostunut kilpailuista. No, menin koneelleni ja surffailin satunnaisilla sivuilla, mutten pystynyt keskittymään mihinkään, istuin vain ja päätin googlettaa oman nimeni.
     Minun ei olisi koskaan pitänyt tehdä sitä Bree. Ensimmäiset hakutulokset olivat normaaleita, mutta sitten löysin Wikipedia-sivun joka kertoo minusta.
     Luulin klubini tai isäni tehneen sen tai jotain, siellä ei ollut paljon asiaa, vain jotain perusfaktoja luistelusta, missä kaupungissa asun... Mutta asia joka sai minut kiinnostumaan oli se, että tekstissä sanottiin minun voittaneen tämän vuoden Crystal Classicin.
     Nauroin, luulin että joku oli tehnyt sen rohkaistakseen minua. Kysyin isältäni oliko hän jutun takana, mutta hän ei ollut.
Voitettuani kilpailun seuraavana päivänä, olin niin onnellinen. Se oli ensimmäinen kilpailu jonka olin koskaan voittanut ja se tuntui mahtavalta. Muistan kuinka ankarasti työskentelin voiton jälkeen. Silloin vanhempani palkkasivat Sergein valmentamaan minua. Se luultavasti maksoi hirveän paljon.
    Sen jälkeen tarkistin Wikipedia-sivun aina ennen jokaista otteluani ja se kertoi aina sijoitukseni kilpailussa. Se kertoi, että voittaisin alueelliset kilpailut, ja se kävi toteen. Sen jälkeen, Sergei vakuutti vanhempani siitä, että minulla olisi mahdollisuus voittaa Olympialaisissa, silloin he ottivat minut pois koulusta. 
     Luistelin päivittäin, mutta en vain kehittynyt tavalla jolla Sergei sanoi että minun täytyi jos halusin sijoittua hyvin Olympialaisissa. Työskentelin ankarasti ja luistelin hyvin, mutta silti Sergei sanoi että en ollut tarpeeksi hyvä.
     Kun seuraavat kilpailut tulivat, kykenin ajattelemaan vain voittoa ja tein jotain mitä minun ei olisi pitänyt. Kaikki sanoivat sinun olevan heidän suosikkinsa ja minusta tuntui kuin olisin jo hävinnyt kilpailun, joten tein Wikipedia-tunnuksen ja yritin kirjoittaa sivulleni että minä olin päivän voittaja.
     Sen jälkeen kun yritin päivittää sivua, katsoin sitä ja ainoa asia mitä siinä luki oli: Annora Petrova on itsekäs kusipää joka tulee saamaan mitä hän ansaitsee.
     Romahdin. Siksi näytin niin hirveältä seuraavana päivänä. Olin pökerryksissä. Muistan katsoneeni luisteluasi ja nähneeni sinun teräsi katkeavan ja yhtäkkiä olin maassa ja kasvoni olivat veren peittämät, koska irronnut osa oli lentänyt ohimooni. Sitten minulle sanottiin sen olleen syytäni koska minulla oli ollut sinun luistimesi aijemmin. Bree, en rehellisesti sanottuna tehnyt mitään luistimillesi aijemmin- halusin voittaa, mutta en voisi tehdä mitään mikä satuttaisi sinua.
     Kun he kertoivat minulle että minut oli tiputettu kaikista tulevista kilpailuista, kaikki sanoivat että sain mitä ansaitsin. Kukaan ei koskaan kysynyt minun versiotani tarinasta.
     Kuulit varmaan Sergein lopettaneen valmentamiseni sen jälkeen. Hän sanoi että pilasin hänet. Kukaan ei puhuisi minulle.
     Tiedätkö miltä tuntuu olla kaikkien eristämä? En edes saanut varata aikaa harjoittelemaan jäälle.

Ja sitten sivusta tuli jopa pahempi. Aina kun tarkistin sen, siinä luki kauheita asioita minusta. En pysty kertomaan edes puolia niistä sinulle, teksti oli niin moraalitonta. Itkin aina lukiessani sitä, mutten kyennyt lopettamaan.
     Tiesin että minun täytyy tehdä jotain, joten tein valituksen Wikipedialle. Yritin jopa soittaa heille, mutta kukaan ei tiennyt mitään kyseisestä sivusta.
     Olin yksin kotona perjantai-iltana ja päätin tarkistaa, oliko sivu jo poistettu. Sivu oli yhä siellä, mutta tälläkertaa siellä luki: "Annora Petrova on säälittävä pieni orpo."
     Kauhistuin. Yritin soittaa vanhemmilleni varoittaakseen heitä, mutta aina kun soitin, kuulin pelkästään kauheaa naurua linjan toisessa päässä. Soitin heille ainakin satoja kertoja kunnes en enää kestänyt naurua.
     Tapahtumien jälkeen, poliisi antoi minulle vanhempieni puhelimet ja siellä ei ollut yhtään tallentuneita puheluita minulta siltä illalta.

Olin niin uupunut. Ennen tätä olin niin kiireinen treenatessani päivät pitkät ja käydessäni kotikoulua, etten koskaan huomannut kuinka yksinäinen olin kaiken aikaa. Tiedän sinun yrittäneen ottaa minuun yhteyttä, mutta olin niin masentunut ja vihainen että suljin kaiken ulkopuolelle.
    Kun täytin 18-vuotta ja sain sovittelurahat oikeudelta, menin Sveitsiin.
Muutuin. En ole luistellut paljoa. Tapahtumista ei ole edes vuotta vaikka minusta tuntuu että kaikki tapahtui kauan aikaa sitten.
Siksi minun ei olisi pitänyt tehdä sitä Bree.

Kirjoitan sinulle Praguen ulkopuolella sijaitsevasta vanhasta hotellista. Koe-esiinnyn jääsirkukseen huomenna. Tiedän että teimme siitä pilaa ennen, mutta nyt haluan tätä todella. Olin hyvin hermostunut ja vanhasta tavasta tarkistin sivun.
    On niin vaikeaa sanoa tätä, mutta kun tarkistin sivuni nähdäkseni saanko työpaikan huomenna, siinä luki " Annora Petrova kuoli ilman ystäviä ja yksin," ja sen päivämäärä on tänä päivänä, joka on merkitty myös kuolinpäiväkseni. 
    Nyyhkytän niin kovaa, etten pysty melkein kirjoittamaan tätä. Mutta halusin sinun tietävän totuuden. Ole kiltti ja usko minua, Bree. Liitin tähän viestiin screen shotin Wikipedia-sivustani jotta uskoisit minua.
    En tiedä mitä tehdä. En tunne ketään täältä ja kukaan ei puhu englantia. Jatkan sivun päivittämistä.
    Sitä on jatkunut ikuisuus, päivitän sivua mutta mitään ei muutu, odotan keskiyötä, en tiedä mitä tehdä, joten lukitsin itseni huoneeseeni.

Keskiyöhön on nyt vain pari minuuttia. Pystyn vain päivittämään sivua. Olen väsynyt, mutten pysty lopettamaan. Pelkään lähteä pois tietokoneelta kunnes tiedän mitä tapahtuu seuraavaksi.

KUVA ANNORA PETROVAN WIKIPEDIA-SIVUSTA